12½ vuotta koulun johtokuntaa

Tänään oli viimeinen Kirstin ja Hösmärinpuiston koulujen johtokunnan kokous, jossa toimin puheenjohtajana. Reiluun 12 vuoteen mahtuu monenlaista kuten koulun nimen muuttuminen sen muuttuessa yhtenäisestä peruskoulusta alakouluksi ja sisäilmaongelmien seurauksen siirtyminen väistökluluihin. Valitettavasti seuraavakin johtokunta joutuu painimaan kesto-ongelmien parissa kaikista Espoo-tarinan korulauseista "hyvä oppia" huolimatta. Ja hämmästelemään espoolaista digiloikkaa opetuksessa.

Keski-Espoon koulun lakkauttaminen

Ensi vuodet sujuivat normaalissa johtokuntatyöskentelyssä. Rehtorin kanssa keskusteltiin hyvässä hengessä kahvin ja rehtorin paistamien pullien äärellä. Hyvät opettajat kehittivät koulua erilaisten hankkeiden myötä ja kouluun mm. perustettiin 2008 liikuntapainotus kuvataidepainotuksen rinnalle. Samoja opettajia oli opettajina niin yläluokilla ja alaluokilla ja yhtenäisen peruskoulun hyödyt olivat näkyvissä.

Sitten juuri ennen hiihtolomaa 2010 yllättäen opetuslautakunta teki oppilaskiintiöistä päättäessään valmisteluesityksen, jossa yläkoulu lakkautettaisiin. Itselleni jäi mysteeriksi, miksi tälläinen päätös tehtiin koska jo tuolloin oli tiedossa yläkoulupaikkojen niukkuus lähivuosina, joka 27.1.2017 lautakunnassa olevan esityksen mukaan realisoituu:

8/2020 (viimeistään) Alueen yläkoulutilat loppuvat, Lagstadin koulun vapaan kapasiteetin hyödyntäminen TAI siirtokoulutilat

6/2025 Alueen yläkoulutilat loppuvat uudelleen, Lagstadin koulun vapaan kapasiteetin hyödyntäminen TAI siirtokoulutilat

Avoin päätöksenteko ilmeisesti tarkoittaa, että oppilaat ja vanhemmat saavat seurata suu auki poliitikkojen ja virkamiesten "fiksuja" päätöksiä.

Kun asia oli käyty valitusportaissa läpi niin eivät vanhemmat eikä opettajat rehtorin johdolla jääneet puimaan nyrkkiä poteroihin vaan uudesta Kirstin koulusta lähdettiin rakentamaan erinomaista alakoulua kun tukea on luvattu:

7. Lautakunta kehottaa suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä suuntaamaan Keski-Espoon koulun oppilaille ja henkilökunnalle tässä muutostilanteessa tarpeelliset tukitoimet siirrosta aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseksi ja hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi.

(Tallentamani linkki päätökseen näköjään rikki, täytyisi raahustaa kaupunginarkistoon ja maksaa 50 eurosenttiä per sivu. Espoo, digitalisaation eturintamassa.)

Muutama vuosi sitten menikin kunnes keväällä 2013 piti perustaa uusi blogi, tällä kertaa sisäilmaongelmista.

70-lukulainen koulurakennus

Ei koulu ollut vanhastaan mikään työskentelymukavuuden ihanne etenkään talvipakkasilla, jolloin ikkunaseinustalla lämpötila laski alle +10° celsiusta. Koulua on rempattu useaan otteeseen mutta vuonna 2010 korjatut ikkunat muuttivat paine-eroja siihen malliin että mm. perustuksissa olevat rakennusjätteet ja muuanne vuosien kuluessa kertyneet epäpuhtaudet alkoivat tuottaa ongelmia niin oppilaille kuin opettajille.

Kesällä 2013 tehtiin pikakorjauksia, joiden toivottiin tarjoavan turvallisen ympäristön syyslukukaudeksi ja alkuvuodesta 2014 päästäisiin muuttamaan väistötiloihin. Väistötilojen hankinta ei sitten mennyt kuten Strömsössä vaan kuten Espoossa. Ei onnistunut muutto kesän 2014 jälkeen vaan toukokuun lopussa kun koululla oli jo pakattu muuttoa varten tulo tieto uudesta viivästymisestä. Eikä tämäkään riittänyt vaan seuraavalla syyslomalla tuli tieto uudesta viivästymisestä. Lopulta muutto onnistui hiihtoloman 2015 aikana, melkein kaksi vuotta lautakunnan päätöksen jälkeen. Se on pitkä aika odottaa kun pelkää lapsensa sairastuvan sisäilmasta.

Kun muutto lopulta toteutui niin vielä oli pihajärjestelyt kankena kaskessa kun joku ilmeisesti luuli suunnitelmien olevan vain viitteellisiä taide-esityksiä. Ja väistötiloja on suunniteltu vielä käytettäväksi muiden koulujen väistötilana samalla paikalla. Tulee ikävä avaraa pihaa.

Nykyisyys ja tulevaisuus

Alkuperäisen remonttiaikataulun mukaan seuraava lukuvuosi 2017-18 olisi aloitettu peruskorjatuissa, vetovoimaisissa tiloissa. Espoolaista kunnallisten projektien osaamista seuraavalle ei liene yllätys, että peruskorjausta ei ole vielä edes aloitettu. Ja budjettiinkin on haettu jo korotusta 23.1.2017 valtuustossa. Alunperin päiväkotisiiveksi 2012 muutettu, 2001 valmistunut laajennussiipi oli tarkoitus jättää ulkopuolelle mutta koska se jakaa talotekniikan muun rakennuksen kanssa niin se tulee ottaa mukaan. Viimeisin tiedot kertovat, että myös sieltä on löytynyt kosteusongelmia.

Alkuperäisistä koulusuunnitelmista on myös leikattu isolla kädellä. Taidemääräraha sai lentää ensimmäisenä ulos, ei kai lapsille sovi olla mitään kaunista tai innostavaa koulussa. Samoin on mielenkiintoista nähdä miten 1000 kenkää sijoitetaan ainoan ulko-oven läheisyyteen siten, että oppilaat pääsevät omissa kengissä ulos ja sisään välitunnin aikana. Ellei sitten mennä rullaavaan jatkuvaan välituntiin, jossa eri luokkien välitunnit alkavat 5 minuutin portaittain. Toivottavasti näille löytyy ratkaisut, muuten koulun toiminta on hankalaa koko elinkaaren ajan.

Täytyy toivoa parasta, koulun henkilökunta ja oppilaat ansaitsisivat hyvän työympäristön pitkän poikkeustilan jälkeen. Itse en jakaisi moisen pyörityksen jälkeen olla optimisti ja hymyillä. Tai ehkä sitä ei kestäisikään, jos ei ottaisi vahvaa asennetta.

Yksi ihmetyksen aihe on myös varhaiskasvatuksen ja koulun tiukka reviirijako ja kankea yhteistyö. Molemmissa kouluissa on inklusiivisen esiopetuksen ryhmiä, jotka ovat toimineet hyvin yhteistyössä muun koulun kanssa. Opettajien siirtäminen päiväkoteihin katkaisee tämän yhteyden ja tuo yhden nivelvaiheen lisää niille, jotka vähiten kaipaisivat esteitä opintielleen.

Ai niin, siitä espoolaisesta digiloikasta. Molempiin kouluihin oli tullut uudet koneet joulun tietämissä. Taisi asennus- tai speksaajatonttu vain olla jo joulukiireistä väsynyt:

• Tulostus ei onnistu koneilta koska niihin ei ole määritetty tulostimia eikä etämääritys onnistu. Esimerkiksi Hösmärinpuiston koulussa on kaksi toimivaa tulostinta: rehtorilla ja koulusihteerillä. Onneksi sentään oli, että puheenjohtajan ei tarvinnut pyöräillä kotiinsa tulostamaan.
• Tulostuksen toimimattomuudesta jouhtuen tammikuussa käydyt arviointikeskustelut pitänyt tehdä käsin kirjottaen paperille, jotta siihen sai vanhempien allekirjoitukset
• Koneissa ei myöskään ole mitään opetusohjelmia eikä niiden asentaminen ei onnistu etäasennuksina, koulun TVT-vastaavan olisi asennettava ne yksitellen kone kerrallaan. Voisin kuvitella koulun parhaiten tietotekniikkaa osaavalla opettajalla olevan muutakin tekemistä kuin seurata asennuspalkin etenemistä.
• Myös Smartboardin ohjelmistot tulee asentaa käsin
• Sijaisille ei ole mahdollista saada tunnuksia koneisiin.
• Kaikkien oppilaiden tunnukset eivät toimi.

Kaikenkaikkiaan rattoisaa on ollut olla mukana koulun toiminnassa tälläinen pikapyrähdys - isoisäni oli 34 vuotta koulun johtokunnassa, mutta nykyelämä onkin lyhytjänteisempää, sanovat. Väliin on kyllä ollut huumori vähissä mutta onneksi muiden vanhempien, opettajien ja rehtorien kanssa voitu purkaa paineita.

Miljoona vaaraa ompi eessä

Helmikuussa koulu pääsi siis vihdoin muuttamaan uusiin väistötiloihin. Tilat vaikuttavat hyvin toimivilta vaikka pulpettitilaa luokissa ei ole kaikkille jos ryhmässä on yli 24 oppilasta. Jopa ovikin oli tehty Harry Potterin porrasalushuoneeseen.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Pihan ja ympäristön toteutus ei vastaa mitä alunperin oli suunniteltu eikä edes asemapiirrustusta vaan on suorastaan vaarallinen, mikä huomattiin heti koulutyön alettua.

Nykyisellään koulun pohjoisnurkka on erityisen ongelmallinen. Pienellä alueella on sekä suojatie -- onneksi liikennevaloilla -- sekä jalka- ja pyörätien ylittävä ajotie koululle. Lisäksi suojatien kohdasta on huoltoliikennettä sekä luoteeseen Kirstinpolulle että päiväkodin suuntaan.

Asemapiirrustus

Kuvaan on merkitty violetilla jalankulkijoiden reitit, keltaisella autoreitit ja vihreällä nykyisin käytössä oleva välituntialue. Sinisellä on merkitty parkour-puisto, joka myös voisi toimia välituntialueena. Punaista aluetta ei nykyisin voida käyttää välituntialueena, koska siinä ei ole betoniporsaita.

Vaikka jokainen järjissään oleva autoilija ajaakin koulun pihalla varoivaisesti ja päiväkoti on ohjannut osin saattoliikenteen talon toiselta puolelta lähipalvelukeskuksen parkkipaikalta niin odoitettavissa on miljoona vaaraa koulutiellä ennnen kun koulun korjaus valmistuu.

Koulun pihan liittymä

Suojatie

Koulun henkilökunta ja koululaisten vanhemmat ehdottivat, että pysäköinti siirrettäisiin pois pohjoisen puolen pihalta ainankin koulun remontin alkuun koska nyt pääosin käyttämättömällä etelepihalla on riittävästi tilaa.

Johtokunnan kokous oli sopivasti muuton ja hiihtoloman jälkeen 23.2. Piha-asiasta keskusteltiin aika laajasti:

• Kirstin koulun piha-alue on parakin valmistumisen jälkeen riittämätön koulun oppilasmäärälle. Lisäksi piha on sokkeloinen ja vaikeasti valvottavissa.
• Piha-alueelta on poistettu leikkitelineitä. Alkuperäisessä suunnitelmassa telineet oli tarkoitus siirtää, ei poistaa.
• Urheilukentän käyttö välituntialueena olisi välttämätöntä. Parakin suunnitteluvaiheessa huomioitu turvallinen kulku kentälle ei ole toteutunut. Nyt kulku risteää parkki- ja saattoliikenteen kanssa.
• Oppilaat tulevat koulun pihaan samasta portista kuin autot, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Saattoliikenne ajaa suoraa koulun oven eteen ja autot käännetään koulun välituntipihassa.
• Rehtori on esittänyt pihasuunnittelijoille pysäköinnin siirtämistä kokonaan Sokinsuontien puoleiselle pihalle ja nykyisen parkkipaikan ottamista välituntikäyttöön. Näin kulku koulun pihaan ja pihasta kentälle saataisi turvalliseksi ja koulun piha muodostaisi yhtenäisemmän ja helpommin valvottavan alueen.
• tarvitaan portteja turvaamaan koulun pihaa

Lisäksi peruskorjauksen aikana tilanne pahenee edelleen kun koulun vieressä on vain kapea käytävä ja parkkipaikat vähenevät vaikka lisäksi tulevat rakennushenkilöiden autot.

Jopa kolmeessa viikossa tilakeskus sai järjestetty kokouksen koululle. Toiveet eivät toteutuneet, mutta kuitenkin parannuksia luvattiin 23.3. päivätyssä tiedotteessa:

Betoniporsaat tullaan korvaamaan kiinteällä aidalla. Kirstintien puoleiselle pihalle tullaan lisäksi toteuttamaan korotettu suojatie, joka johtaa välituntipihalta urheilukentälle. Väliaikaiset jalankulkualueen ja ajoväylän erottavat ohjaimet tullaan korvaamaan kiinteällä korokkeella. Kiinteistönhoidollisista syistä koroketta ei ole mahdollista korvata aidalla. Välituntipihalle koulun eteen ajaminen on ehdottomasti kielletty. Ajamisen kieltävän liikennemerkin tueksi tullaan asentamaan puomi ajon estämiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Carl Slätis

Tämän jälkeen on tilakeskuksen puolelta ollut täydellinen hiljaisuus. Rehtori on useaan kertaan kysynyt aikataulua, mutta ei ollut 28.4. pidettyyn johtokunnan kokoukseen mennessä saanut mitään vastausta. Liikelaitoksen työntekijöitä ei ilmeisti koske virkamiehen velvollusuus vastata ilman aiheetonta viivystystä. Etenkään, jos kysyjänä on henkilö, jolla on huoli satojen lasten turvallisuudesta.

Pihalla ei tietenkään ollut tapahtunut mitään. Usein vaikuttaa siltä, että Tilakeskuksen ei ole tarkoitus hoitaa tiloja siten, että ne olisivat käyttäjilleen turvallisia. Tai, että niitä pidettäisiin kunnossa ja säilyttäisivät sekä rakenteellisen että käyttöarvonsa.

Kirstin koululla ja Hörmärinpuiston pienten lasten koululla on yhteinen johtokunta. Hösmärinpuiston koulu on yksi esimerkki siitä, miten huonolla hoidolla voidaan pilata hyvinkin rakennettu. Koulun katosta urakoitsija kertoo:

Hösmärinpuiston koulun kohdalla kattorakenteen kestävyys on jo varmuuden maksimointia. Sen kosteusriski on minimoitu, sillä koko 3000 neliön katolla on umpilaudoituksen päällä ensin sauma- ja pisteliimattu Kerabit 3000 U -bitumikermi, jonka päällä puolestaan tuuletusväli, laudoitus ja konesaumapelti. Kuin kaksi kattoa päällekkäin.

Tästä huolimatta viimeisen vuoden aikana vettä on tullut sisään kahdestakin eri paikasta. Syksyn aluksi koulun itäpääty oli pitkään pressujen alla korjattavana ja nyt ruokalan kattoa kuivataan. Olihan toki ekologista, että sisäkukat kastellaan ruokalaan sataneella vedellä mutta ei rakenteiden kannalta.

Kattorakenteiden kuivaus Hösmärinpuiston koulussa keväällä 2015

Täytyy toivoa, että esimerkiksi eräänä talvena käytetyt lumenpudottajat olivat niin edullisia, että säästyneillä rahoilla nämä remontit voidaan maksaa helposti. Ainankaan yhteistä kieltä rehtorin kanssa ei tuntunut löytyvän. Muutenkin koulun ulkopinnat näyttäisivät tarvitsevan huoltoa; toivottavasti huoltomaalausta ei siirretä liian pitkälle, jolloin tarvittava huolto tulee kalliiksi.

En teidä mikä Tilakeskuksessa on ongelmana. Toimiiko tilakeskus liian itsenäisesti niin poliitikkojen kuin virkamiesten valvonnan ulottumattomissa. Koulut ja muuta kaupungin toiminnot ovat tilamonopolin uhreja, siihen on tyydyttävä mitä Tilakeskus suvaitse tarjota. Kuntalaisille tarjottavien palvelujen budjetista lähtee se summa mikä määrätään ilman mitään takuita laaduista tai ylipäänsä tilojen laillisesta kunnnosta. Rakennusten turmeleminen huonolla hoidolla on törkeää verovarojen tuhlausta -- ilmeisesti ilman mitään vastuuta. Eihän vastuuta ole kelvottomissa liikennejärjestelyissäkään.

Niin, mistä se miljoona vaara tuli? Ennen kun koulun remontti ehkä valmistuu, 2018, koululaiset ovat tulleet ja lähteneet koulusta yhteensä miljoona kertaa. Vaikka oma lapseni pääseekin koulusta suhteellisen turvallista reittiä, toisille tulee helpostikin kaksi vaaranpaikkaa suuntaansa. Jos promillessa matkoista tulee joku vaaratilanne ja näistä yhdessä promillessa tapahtuu jotain vakavaa, siinä on yksi kappale liikaa.

Muutto väistötiloihin toteutuu vihdoinkin

Pitkään sitä saatiin odottaa - ensimmäinen blogikirjoitus tästä aiheesta oli 13.5.2013 mitä ennen oli jo pitkään yritetty saada huomiota sisäilmaongelmille.

Helmikuun alusta koulu muuttaa parin viikon aikana luokka kerrallaan uusiin tiloihin ja hiihtoloman jälkeen alkaa arki toivottavasti terveellisissä ja toimivissa tiloissa.

Ihastuttava viesti Wilmassa

Kymmenvuotinen poikkeustila on uusi normaali

Huomenna on 10 päivää kolmanteen luvattuun ajanheteen, jolloin Kirstin koulu pääsisi muuttamaan väistötiloihin. Oikeaan muuttoon menee varmsti vielä neljännesvuosi. Ennen kun ensimmmäistäkään "paviljonkia" on paikalla, tulee jo jobinpostia tulevaisuudesta. Tuomarilan koulun peruskorjaus kuuluu samaan Elinkaari IV-hankkeeseen ja tällä hetkellä ajallisesti sijoittuu Kirstin koulun jälkeen vuosilel 2018-2019.

Tuomarilan koulu luonnollisesti tarvitsee myöskin väistötilat remontin ajaksi ja kuinkas sattuikaan - Kirstin koulu on tuossa vaiheessa päässyt muuttamaan uusiiin hienoihin tiloihinsa ja pihalla on ihan käytetävissä pitkään odotetut väistötilat valmiina. Toki näitä kannattaisi käyttää!

Ajatus on mitä mainioin, ainankin paperilla ja taskulaskimella katsottuna. Ainoa ongelma on, että kouluihin tulee, siellä on ja sieltä lähtee oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa jokaikinen päivä. Kaiken lisäksi väitetään, että oppilaiden pitäisi liikkua välitunnilla. Jos ulos on pakko mennä, niin seiskööt paikoillaan tiivisti, niin pihatilaa ei tarvita niin paljoa.

Jo nykyisellään - ennen Tuomarilan koulun 170 oppilasta - Kirstin koulun piha on todella ahdas jo oppilaille. Parkkipaikkoja on murto-osa vanhasta ja nykyinen pysäköintijärjestely Sokinsuontien jalkakäytävälle on liikenneturvallisuuden kannalta arveluttava.

Toivottavasti tämä suunnitelma Tuomarilan koulun evakosta on vain villi idea, jota ei lähdetä toteuttamaan. Muussa tapauksessa Kirstin koulun poikkeustila jatkuu kymmenen vuotta alkaen vuona 2010 päätetystä yläkoulun lakkauttamisesta. Miten koulu pystyy tarjoamaan hyvän oppimisympäristön jos aina on jotain muutosta meneillään?

Jos Tuomarilan koulu tulee väistöön  Kirstin koululle, lisää tilaa tarvitaan. Tällöin ainoa vaihtoehto on sulkea Kirstintie Sokinsuontien ja Joupinmäensyrjän väliltä. Osa tiestä voidaan ottaa hyvin tehottomaksi parkkipaikaksi ja koulun piha-aluetta laajentaa eteläpuolen jalkakäytävän ja pyörätien sekä istutusten päälle.

Halvemmaksi kuitenkin tulee rakentaa uudet perustukset väistötiloille lähelle Tuomarilan koulua kuin uusia 300 metriä tietä reunaistutuksineen, muuttaa 4 bussilinjan reittejä ja sotkea tuhansien ihmisten liikkumista. Lasten pidentyneitä koulumatkoja ei perinteisesti tarvitse huomioida, vaikka tässä tapauksessa reitti onkin kohtuullisen turvalline.

Kartta: (c) OpenStreetMap

Lunta tupaan lokakuussa

Kuten pelkona oli, kaksi viivästystä ei riitä. Syysloman aikana tuli viesti, että valmistuminen siirtyy tammikuun loppuun. Tämä tarkoittaa, että muuttoa ei pystytä tekemään joululoman aikaan, jolloin se vähiten häiritsi koulun toimintaa vaan lukukauteen tulee keskeytys.

Tällä kertaa syyksi kerrotaan, että maaperä ei kestä nosturiautoja ilman vahvistusta. Tätä ei ilmeisesti älytty tarkistaa rakennustöiden alakessa tai edes siinä vaiheessa kun maata tutkittiin pilantumisten vuoksi.
Espoossa ei siis riitä, että saa poliitikot myötämieliseksi, pitää saada kaupugin organisaatio (tai keneltä se palveluja ostaakaan) toteuttamaan asiat kunnolla.

Ei meinaa jaksaa päättäjäkään. Lyhyeksi jäi ilo Viherin väistötilojen aikataulun kirimisestä. :( @puhuri @EspooEsbo @SannaLauslahti

— Tiina Elo (@TiinaElo) October 20, 2014

@puhuri @EspooEsbo @TiinaElo meillä taitaa kaikilla olla tässä sama kanta: aivan liian hitaasti ja myöhästymisiä emme ole hyväksyneet.

— Sanna Lauslahti (@SannaLauslahti) October 20, 2014

Viivästyminen sittenkin

Alkuperäinen arvio siitä, että pilaantuneen maan aiheuttama viivästys onnistuttaisiin kuromaan kiinni ei näytä pitävän. Tila- ja asuntojaoksessa 15.9. esitetyn selvityksen perusteella arvioitu valmistumisaika siirtyi lukukauden loppuun eli 19.12.2014 marraskuun lopusta.
Tämä varmasti aiheuttaa ylimääräistä työtä vielä kevätlukukauden alkuun häiriten opetusta. Näin se aika hyppää nopeasti alkuperäisestä ajankohdasta vuodesta 2013 vuoteen 2015.

Perustustyöt käynnissä

Paviljonkien perustustyöt ovat edenneet aikataulussaan. Ikävä yllätys oli maakerroksista löytynyt öljy, mutta todennäköisesti se ei aiheuta myöhästymistä vaan tilat ovat valmiit marraskuun lopussa.
Kesän siivous vaikuttaa paremmin tehdyltä ja tehokkaammalta kuin edellisenä kesänä. Ainankin vanhempainillassa ilma tuntui paremmalta kuin keväällä.
Toivotaan, että loppuvuosi sujuu hyvissä merkeissä.

Syksyn toiminta jatkuu nykyisissä koulutiloissa

Johtokunta ja vanhempainyhdistyksen aktiivit keskustelivat toukokuun lopussa sekä opetuslautakunnan että kaupunginhallituksen tila- ja asuntoja aoston puheenjohtajien (Sanna Lauslahti ja Tiina Elo) kanssa. He ymmärsivät hyvin vanhempien ärtymyksen jälleen petetyistä lupauksista. Keskeinen ongelma on tiedonkulkuun liittyvä: keskeneräisistä asioista tiedottaminen voi olla ongelmallista esimerkiksi kilpailutuksen kannalta. Joku keskitie pitäisi kuitenkin löytää liian aikaisen ja myöhään tapahtuvan tiedottamisen välillä.
Kävimme tapaamassa myös tilakeskuksen toimitusjohtajaa (Carl Slätis). Keskustelussa korostimme, että vanhempien tulee pystyä lähettämään lapsensa luottavaisena kouluun ilman huolta sairastumisesta. Tiedotuksesta keskusteltiin paljon. Konkreettisena askeleena johtokunnalla ja vanhempainyhdistyksellä on tiedossa koulusta ja sen korjauksesta vastaavan isännöitsijän yhteystiedot ja päinvastoin. Näin tieto toivottavasti kulkee riittävän aikaisin tilakeskuksen ja vanhempien välillä.
Alunperin tieto syksyn koulujärjestelyistä piti saada kesäkuun puoleenväliin mennessä, mutta se meni juhannuksen jälkeen. Parempi tietysti, että eri vaihtoehdot selvitetään ja saadaan paras päätös kun se ei kuitenkaan ehtinyt ennen koulun loppumista.

Tilakeskuksen päätös kesäkuun lopussa

Tilakeskus oli 24.6. tehnyt päätöksen, että koulun toiminta jatkuu syksyllä nykyisissä tiloissa kunnes väistökoulu saadaan paikalle. Hyvää päätöksessä on, että koulun toiminta häriiintyy vähemmän kuin mahdollisessa hajasijoituksessa 3-4 toiseen paikkaan, vaikka ei tässäkään ilman häiriöitä selvitä.
Väistökoulun aikataulu ei ainankaan vielä ole myöhästymässä marraskuun lopusta, vaikka kolmen koulun tilojen myöhästymisestä uutisoitiinkin. Sisäilmaongelmaiset prioritisoitiin laajennusten edelle.
Kesän aikana koululla tehdään kunnostustöistä, joiden tarkoitus on varmistaa puhdas sisäilma syksyn ajaksi:

• Ilmastointikanavat nuohotaan ja puhdistetaan.
• Ilmanvaihto pidetään maksimiteholla ilmanvaihdon varmistaiseksi jatkuvasti.
• Seinien, ikkunoiden ja lattioiden rakoja ja halkemia tiivistetään sisäpuolelta.
• Akustolevyt käsitellään pölyttömiksi lakkaamalla ja maalaamalla. Todennäköisesti heikentää akustointitehoa, joten toivottavasti melutasot pysyvät kohtuullisina.
• Nyt huoneissa oleva kuitupöly siivotaan tehosiivouksella ennen koulun alkua niin pinnoilta kuin kalusteista.
• Huoneisiin vaihdetaan tehokkaammat ilmanpuhdistimet.

Lukukauden aikana tilat myös siivotaan normaalia tehokkaammin. Tämä vaatii, että pöytä- ja hyllytasot luoksissa pitää olla mahdollisimman tyhjinä. Tietäää lisätyötä opettajille samoin kuin siitä huolehtiminen, että tavaroita ei kuljeteta puhdistettujen ja puhdistamattomien tilojen välillä-

Mitä tämä merkitsee?

Käytännössä syksyllä opiskellaan kuten keväälläkin. Toivottavasti kesällä tehtävät korjaukset ja siivoukset pienentävät kuitupölyn määrää lukukauden alussa. Tärkeää on, että tilat ovat terveelliset ja turvalliset ja tähän voidaa luottaa.

Hyvää kesää ja koulun alun odotusta!

Epätietoisuudessa kesälomalle

Vanhempainyhdistys ja johtokunta kokoontuivat 27.5. yhdessä rehtorin sekä vararehtorin kanssa selvittääkseen tilannetta. Kokouksessa oli kertomassa tietoja kehittämispäällikkö Juha Nurmi opetustoimesta sekä luottamushenkilöistä Sanna Lauslahti (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj) ja Tiina Elo (kaupinginhallituksen tila- ja asuntojaoston pj). Keskustelu Kirstin koulun opettajanhuoneessa kesti pari tuntia ja keskustelua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa täydellä tusinalla.
Aikaisemmin päivällä oli julkistettu tilakeskuksen raportti (ppt), jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti koulukorjausten ja väistökoulujen tilanne. Lyhyesti ongelmana on ollut, että kukaan väistötilojen toimittaja ei ole alunperin halunnut tarjota vaaditussa aikataulussa, jolloin tarjoukset on hylätty tarjouspyynnön vastaisena. Tämän jälkeen hankintaa on jatkettu neuvottelumenettelynä, jolloin lopulta oli saatu halutun aikataulun mukaiset tarjoukset, tosin kolmanneksen kalliimpana. Hankintasopimuksen tekemisen jälkeen valittu toimittaja on ilmoittanut toimituksen viivästymisestä. Yritys on ilmeisesti laskenut tarjoushintaansa näistä viivästymisestä syntyvät viivästyssakot saadakseen urakan. Rumaa, mutta näin voi yritys toimia. Jos Espoo purkaa sopimuksen, sakot tulevat Espoon maksettaviksi ja tarjouskilpailun kokemuksen perusteella ei kuitenkaan löytyisi vaihtoehtoista rakentajaa.
Siirtotilat siis viivästyvät, eikä tälle ole mitään tehtävissä. Tilojen rakentaminen talkootyönä lahjoitetuilla materiaaleilla olisi vaihtoehto mutta ei sekään realistinen. Sentään 15 omakotitalon verran pinta-alaa. Jäljelle jää vaihtoehtojen etsiminen siihen miten lasten ja koulun henkilökunnan terveys suojataan syksyn aikana. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi. Kolmas vaihtoehto - koulun käyttäminen sellaisenaan - ei ole enää vaihtoehto. Siinä vaiheessa on kotikoulu vuorossa.
Koulun sisäilman ongelmista tällä hetkellä on saatu mikrobit taltutettua toistaiseksi eristämällä ja tiivistämällä ongelmalliset tilat kesällä 2013. Sisäilmaa pilaa kuitenkin suositukset ylittävä määrä kuitupölyä. Tämä aiheuttaa terveysongelmia, etenkin kun osalla koululaisista on hengitys- ja iho-ongelmia aikaisemmin olleesta vielä huonommasta sisäilmasta.
Yksi vaihtoehto on siirtyä syksyn ajaksi joihinkin toisiin tiloihin, jonkun toisen koulun rakennuksen osaan. Valitettavasti Espoossa ei ole koulua tai muuta tilaa, johon mahtuisi lisää 340 oppilasta opiskelemaan, joten koulu joutuisi hajaantumaan vähintään kahteen, todennäköisesti kolmeen eri paikkaan. Kustannuksia syntyisi bussikuljetuksista ja harrastusten kanssa voi tulla ongelmia.
Toinen vaihtoehto on tilojen ja tavaroiden perusteellinen siivous kesän aikana, jolla voidaan parantaa sisäilman laatua. Tämäkään ei ole edullinen ratkaisu, arvio kustannuksista sadan tuhannen euron luokkaa. Tämän pitäisi kuitenkin taata toistaiseksi puhdas sisäilma, joka mahdollistaisi koulun käyttämisen opetuskäyttöön syksyn ajan. Samaa menetelmää on tarkoitus käyttää myös alakerran erityistiloissa mm. liikuntasalissa, jotta niitä voitaisiin käyttää siirtokouluaikaan. Tämä häiritsisi koulun toimintaa mahdollisimman vähän. Jotta tähän voidaan luottaa, pitää kuitenkin tehdä huolelliset sisäilmatutkimukset ennen ja jälkeen puhdistuksen.

Yhteenveto: seuraavat asiat tiedetään

• Uusiin siirtotiloihin ei päästä syyskauden aluksi. Toivottavasti kevätlukukausi ollaan uusissa tiloissa. Vuosi alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.
• Syksyn ajan ollaan joko tehosiivotussa vanhoissa tiloissa tai koulu on hajautettuna ympäri Espoota.

Se tiedottaminen...

 Tiedonkulun ongelmista keskusteltiin paljon. Viestintää on kahdella tasolla: kaupungin organisaation sisällä ja vanhemmille. Tässäkin tapauksessa on oletettu että joku toinen huolehtii tiedottamisesta tai viestin vastaanottaja on ymmärtänyt asian eri tavalla. Tiedon kulku eri lautakuntien ja jaostojen välillä kulkee satunnaisesti luottamushenkilliden välityksellä, jos samat henkilöt ovat eri lautakunnissa. Myöskään tieto tilapalveluista koululle ei aina kulje tai tieto vääristyy matkalla.

Jos ongelmia on tiedon kulussa kaupungin sisällä, vielä ongelmallisempaa on vanhemmille tiedottaminen. Isommat hankkeet on kilpailutettava, jolloin hankintalaki ja muut hankintaan liittyvät asiat määräävät mitä voidaan julkisesti kertoa. Osa tiedosta on kuitenkin täysin julkista (kilpailutusaikataulut, sopimusten tekemiset yms.) ja nämäkin tiedot auttaisivat sekä vanhempia että opettajia.

Usein vedotaan tiedottajien puutteeseen tai heidän työkuormaansa. Iso osa kaupungilla suunnitelussa ja hankkeissa työskentelevistä on kuitenkin korkeasti koulutettua väkeä, jolle ei muutaman kappaleen tekstin laatimisen pitäisi olla ongelma. Se ei ehkä ole helposti maallikon ymmärrettävä, mutta esimerkiksi vanhempainyhdistyksistä löytyy monen alan osaajaa, jotka osaavat tulkita ammattislangiakin.

Lisähaaste tiedottamisessa ovat ne vanhemmat, jotka eivät ymmärrä suomea sujuvasti, Etenkään, jos se sisältää vaikeita termejä. Koulun tiedotteiden pitää olla selkeitä ja ne tulee tarjota niillä kielillä kuin on tarpeen.

Mitä seuraavaksi

Jälleen kerran odotetaan päätöksiä. Käytännössä tilakeskus tekee seuraavaksi päätöksen voidaanko millä edellytyksillä jatkaa työskentelyä vahoissa tiloissa vai tuleeko siirtyä muihin tiloihin.

Vanhempainyhdistys ja johtokunta miettivät, millä keinoilla voidaan varmistaa hyvä tai edes tyydyttävä opiskeluympäristö syksyksi. Lautakunnan ja jaoston puheenjohtajat kyllä vaikuttivat ymmärtävän tilanteen, nyt pitäisi vain varmistua siitä, että tilakeskus tekee ne oikeat toimet.

Uusi viivästyminen

Lukuvuosi on jo lopuillaan ja koulussa on innolla valmistauduttu koulun aloitukseen uusissa väistötiloissa. Viime torstaina (22.5.) tuli kuitenkin tietoon yllättävä takaisku: siirtotilat tulevat vasta marraskuussa, koska näitä ei ole ehditty valmistella eikä toimittaja pysty rakentamaan ajoissa.
Vaikka tämä on jo toinen viivästys opetuslautakunnan päätöksestä - alunperinhän väistötiloihin piti päästä 2014 alussa - pöyristyttävintä on tiedonkulun heikkous niin vanhemmille kuin rehtorille ja muulle koulun henkilökunnalle. Siirtymistä uusiin tiloihin on valmisteltu sillä pienellä olettamuksella että viivästyy muutaman viikon luvatusta aikataulusta. Neljä kuukautta on kuitenkin niin pitkä aika, että ihan pienillä muutoksilla niin pitkää aikaa ei selvitä.
Koulun rehtori oli tiedustellut väistötilojen aikataulua pitkin kevättä, että ovathan ne aikataulussa. Joko oli kerrottu, että asiat etenevät hyvin tai sitten ei ollut tullut vastausta. Opetuslautakunta oli saanut tiedon viivästymisestä keskiviikkona 21.5. kokouksen jälkeen, jonka jälkeen se oli oppilaan vanhemman kautta tullut koulun henkilökunnan tietoon.
Ensi viikolla johtokunta ja vanhempainyhdistys tapaavat lautakuntien (opetus ja tilat) puheenjohtajat tarkoituksena selvittää mitä tässä tilanteessa on tehtävissä. Jos alkuperäistä aikataulua ei pystytä pitämään, tulee vähintäänkin siitä seuraaviin ongelmiin saada apua.
Kysymyksessä on erityisesti viestinnällinen ongelma. Jos olisi ollut tieto, että tilat viivästyvät niin siihen olisi voitu varautua. Nyt opettamiseen ja sen suunnitteluun varatuttua aikaa on kulunut muuton järjestelyyn, joka menee ainankin osittain hukkaan. Lisää aikaa menee myös syksyllä kun osa asioista joudutaan tekemään uudestaan.
Päättäessään koulujen remontoinnin ja väistötilojen periaatteesta, kaupunki myös suureen ääneen lanseerasi "tiedotussivut" koulukorjauksista. Perjantaiaamuina sivujen viimeinen uutinen oli melkein neljä kuukautta vanha "korjauksista tiedotetaan netissä". En käsitä, kuka tuota pitää onnistuneena viestintänä. Missä on Kirsin siirtokoulun blogi, johon olisi tullut tieto "tilasuunnitelma valmis" pohjakuvan kanssa, tilaus tehty, kuva kun ensimäisen elementin rakentaminen alkaa siihen, että koulu on valmina vastaanottamaan innokkaat koululaiset.

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaos käsittelee väistötiloja 20.1.

Väistötilojen suunnittelu on edennyt ja suunnitelmat kaikkien ensi syksynä siirtotiloihin siirtyvien koulujen osalta ovat jaoston käsittelyssä tulevana maanantaina.
Esityslistan asia liitteineen löytyy http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014297101-7.HTM

Kirstin koulun tilat sijoittuvat kahteen kerrokseen yhden käytävän varrelle. Kompakti ratkaisu, mistä varmaan tulee eri tavalla ratkottavia asioita koulun arkeen. Mutta en epäile, ettei koulun henkilökunta näistä selviäksi. Ruokaila näyttää pieneltä, mutta jos nyt pakkasillakin pitää lämpötilan takia ruokailla luokissa kun ruokalassa ja käytävillä on niin kylmä, niin kyseessä ei ole kovin iso muutos.

Siirtotilojen mahduttaminen koulun tontille on hyvä ratkaisu, näin vasta remontoitu urheilukenttä säilyy harrastuskäytössä. Hyviä kenttiä ei Espoossa ole liiikaa.
Kaupunki myös reagoi palautteeseen. Valitettuamme huonosta tiedotuksesta kaupunki on luonut sivut, joilla tiedotetaan koulujen ja päiväkotien peruskorjauksista. Nykyisellään sisältöä on vielä vähän - pääasiassa kerätty yhteen hajallaan eri puolilla ollutta tietoa - mutta koulukohtaiset sivut voivat olla hyvät, jos niitä päivitetään aktiivisesti. Asioita pitää uskaltaa julkaista myös riittävän ajoissa, jotta ei tarvitse olla epävarmuudessa tulevaisuuden suhteen.

Asemapiiirustus

Tilojen pohjakuvat:

Odotusta kevätlukukaudeksi

Alkuperäisen suunnitelman mukaan lapset olisivat jo nyt väistötiloissa, mutta edelleenkin ollaan suunnitelmien tekovaiheessa.
Ennen joululoman alkua saatiin wilman kautta tiedoite koulussa tehdyistä töistä ja mitä niillä oli saatu aikaan. Pikatoimet ovat ilmeisesti auttaneet, mitä nyt tammikuun puolenvälin pakkasilla etenkin käytävillä ollut viileää. Mutta parempi viileys, jonka voi korjata pukeutumalla lämpimästi kuin epäterveellinen ilma, joka vaatii hengityssuojaimet.

Väistötilat

Väistötilojen suunnittelu on edelleen kesken. Arkkitehdin mukaan (15.1.) hankintapiirrustukset valmistuvat 22.1. mennessä ja rakennuslupahakemus jätetään tammikuun loppuun mennessa. Hankintapiirrustusten perusteella pyydetään tarjoukset tilatoimittajilta ja ilmeisesti normaalien kilpailutuskuvioiden jälkeen ne voidaan tilata.

Aikataulujen pitää mennä todella hyvin eikä ylimääräisiin viivästyksiin ole enää varaa, jotta syyslukukausi voidaan aloittaa terveellisissä tiloissa eikä kesken lukukautta tarvitse ryhtyä muuttopuuhiin tai viettää taas yhtä lukukautta vanhoissa tiloissa.

Tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton: viherlaaksolaisille on ainankin nätti suunnitelmakuva.

Tiedottaminen

Espoon kaupunki on luvannut parantaa tiedottamista päiväkotien ja koulujen korjauksista. Uudella sivustolla on nyt toistaiseksi pääasiassa vanhaa materiaalia, joskin muutama uusi uutinenkin on jo. Ja uutiset saa RSS-syötteenä, jolloin niitä ei tarvitse käydä päivittäin katsomassa onko uutta tietoa tullut. Täytyy toivoa, että tuota sivustoa käytetään oikeasti ja aktiivisesti tiedottamiseen. Ei ihan heti ole pelkoa informaatioähkystä nykytilanteesta lähdettäessä.

Vastauksia avoimiin kysymyksiin lokakuussa 2013

Johtokunta ja vanhempainyhdistys kirjasivat keskeisimpiä kysymyksiä ja kommentteja lautakunnalle. Tiedottaminen ja asioiden eteneminen eivät tähän asti ollut sujunut ihan parhaalla tavalla. Lautakuntien puheenjohtajat (Sanna Lauslahti ja Tiina Elo) ottivat asiasta kivasti pallon ja vastauksia saatiin tilakeskukselta 22. lokakuuta.

Ikävin tieto vastauksista on, että väistötiloihin siirrytään puoli vuotta myöhemmin eli syksyllä 2014, mikä on aika reilu tulkinta lautakunnan päätöksestä alkuvuodesta 2014 tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Jotain aikaisempien korjausten huolellisuudesta kertoo se, että ilmanvaihtokanaviin on jätetty käytöstä poistetut lämmityspatterit keräämään likaa ja estämään ilmanvaihtoa.

Positiivisena tietona kuitenkin on, että todennäköisesti kesällä tehdyt korjaukset ja muu huolto ovat parantaneet sisäilmaa. Odotetaan mittauksia tammi-helmikuussa. Myös ilmanpuhdistuislaitteiden huollon pitäisi jatkossa olla kunnossa, ne ovat kuitenkin tärkeitä varmistamassa puhdasta sisäilmaa.

Väistötilat sijoittuvat koulun pihalle tai sen välittömättömään läheisyyteen (en itse ole nähnyt vielä suunnitelmaa), mikä tekee koulun arjesta helpompaa verrattuna Suviniityn vaihtoehtoon.

Jos valtuusto hyväksyy investointiohjelman, niin peruskorjatut tilat ovat käytössä parhaimmillaan syksyllä 2017. Nykyiset kakkosluokkalaiset pääsevät kuudennelle luokalle korjattuihin tiloihin. Pitkä aika lapselle, mutta täytyy toivoa koulun arjen sujuvan paviljongeissa sujuvasti ja ennenmuuta terveellisesti.

Näin jälkikäteen mietityttää, olisiko alkuperäinen aikataulu ollut mahdollinen &emdash; nyt jää vaikutelma että aikataulua ei otettu vakavasti. Jos olisimme tienneet viivästyksestä ajoissa, päättäjiin oltaisiin oltu yhteydessä jo aikaisemmin.

Alla vastaukset kysymyksiin.

Tilakeskusksen vastaukset kysymyksiin

Kirstin koulussa on tehty sisäilmatutkimus, jonka raportti on saapunut 6.3.2013. Tutkimuksessa on havaittu epäpuhtauksia koulurakennuksen sisäilmassa ja pyritty määrittelemään tämän aiheuttajia, joita on korjaustoimenpitein poistettu loppuvuoden ajan.

Koululle on toimitettu 14 ilmanpuhdistinta 12.3.2013. Suurin osa tehtävistä sisäilmakorjaustöistä on tehty koulun kesäloman aikana, jolloin vaikutus koulun toimintaan on pyritty minimoimaan, viimeiset korjaustyöt valmistuvat lähiaikoina.

1. Oliko kesällä tehdyillä korjauksilla vaikutuksia?

Kouluun tullaan tekemään seurantamittauksia sisäilman osalta, mutta mittauksia voidaan tehdä luotettavasti vasta noin 6 kk:n kuluttua remontista.

Tähän mennessä saamamme palautteen mukaan koulun sisäilmassa on tapahtunut parannusta entiseen verrattuna.

2. Ilmanvaihdon toimiminen talvella.

Lämmityskausi ei ole vielä alkanut. Muuttuuko tilanne ilmojen kylmetessä, jos ilmanvaihtoa ei voida pitää suurella teholla. Ilmanvaihdosta on poistettu jälkilämmityspattereita - johtaako tämä vetoisuuteen pakkaskeleillä?

Kyseiset jälkilämmittimet on poistettu käytöstä ikkunaremontin yhteydessä 2000-luvun alussa, jolloin tiloihin on rakennettu uudet lämmityspatterit. Kyseiset jälkilämmityspatterit olivat iso syy koulun sisäilman huonoon laatuun. Laatikot olivat keränneet pölyä lämmittimen sisään, mikä oli lähes tukkinut tuloilman reitin ja näin ollen tehnyt talosta osittain alipaineisen. Ilmanvaihto on säädetty tällä hetkellä toimimaan ympärivuorokautisesti. Toisin kuin luullaan, ilmanvaihtoa ei voida ”säätää kovemmalle” järjestelmä rakennetaan toimimaan suurimmalla sillä saatavalla ilmanpaineella, joka jaetaan kanavistoilla eri tiloihin.

3. Sisäilman laatu ennen muuttoa

Kuinka varmistetaan sisäilman kelvollinen laatu ennen väistötiloihin siirtymistä? Kuka vastaa tutkimuksista ja niistä tiedottamisesta?

Tietojeni mukaan koulun kiinteistölle ollaan tuomassa uusia siirtokelpoisia rakennuksia luokkatiloiksi, tilojen toimittaja vastaa kyseisten tilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Jos tilojen terveellisyyttä on syytä epäillä, voidaan tiloissa tehdä tarkastusmittauksia, mutta lähtökohtaisesti siirrettävät tilat ovat kunnossa. Sisäilmatutkimuksista vastaa Tilakeskuksen sisäilmatutkijaryhmä, joka tiedottaa tarvittaessa sivistystoimea ja koulun rehtoria. Sivistystoimi vastaa tiedottamisesta koululle ja sitä kautta oppilaiden vanhemmille.

4. Ilmanpuhdistimien toiminta

Osassa ilmanpuhdistimia on ollut ongelmia. Miten varmistetaan, että nämä säilyvät toimintakunnossa ja käytössä kunnes siirrytään väistötiloihin?

Ilmanpuhdistajat ovat vuokrattuja laitteita, joihin sisältyy myös koneiden huolto. Ongelma johtui huoltoyhtiön sekaannuksesta laitteiden määrästä ja sijainnista, jolloin muutamassa laitteessa suodattimena toimivia vesiä ei vaihdettu määräajan sisällä. Laitteiden toimittajaa on tiedotettu ongelmasta ja tällä hetkellä laitteiden huollon pitäisi toimia moitteitta. Jos laitteissa tai niiden huollossa esiintyy silti ongelmia, pyydämme olemaan pikaisesti yhteydessä Espoon Kiinteistöpalveluun, joka toimii palvelun tuottajana.

5. Väistötilojen sijoittuminen

Mihin väistötilat sijoittuvat ja mitä koulun tiloja käytetään edelleen? Millaisia vaihtoehtoja väistötiloiksi on mietinnässä? Onko mahdollisesti melko valmis suunnitelma jo olemassa?

Luonnoksia on tehty useampia. Nyt on sivistystoimen ja rehtorin kanssa päädytty nykyiseen vaihtoehtoon. Väistötilojen sijoittamista ohjaavat useat tekijät, mm. oppilaiden turvallisuuden varmistaminen , tulevan peruskorjauksen työmaan vaatimat tilat, sekä koulun toiminnan asettamat rajoitukset.

6. Muuton aikataulu

Koska väistötilat ovat muuttokunnossa? Pitääkö lautakunnan päätöksen mukainen aikataulu?

Väistötilojen valmistumisen tavoite on heinäkuussa 2014, rakennuslupa ja tilaelementtien hankkiminen + suunnittelu ja rakentaminen vaativat yleensä noin 9 kuukautta. OVALAn (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta) tavoite on :"hyväksyy Kirstin koulun siirtokelpoisten väistötilojen tarveselvityksen liitteen mukaisena ja pyytää tilakeskusta valmistelemaan siirtokoulutilojen hankinnan ja toteutuksen niin, että ne olisivat käytössä vuoden 2014 alusta tai mahdollisimman pian sen jälkeen"

7. Peruskorjauksen aikataulu

Mikä on koulun peruskorjauksen aikataulu edellyttäen, että se toteutetaan arvioidusti elinkaarimallilla?

Esityksessä investointiohjelmaksi, jonka valtuusto hyväksynee joulukuun alussa, on Kirstin koulun rahoitus osoitettu vuosille 2015-2017, sekä peruskorjaus esitetty toteutettavan elinkaarimallilla.

Kirstin koulun sisäilmakorjaukset: tiedoite kesän ja syksyn 2013 töistä

Rakennustekniset työt

• Liikuntasalin alueen alapohjatilan puhdistukset ja tiivistykset tehty. Sepelöinti tehty.
  • Parantaa alapohjatilan ilman laatua
  • Parantaa alapohjatilan kosteusolosuhteita
  • Estää alapohjatilan ilman virtaamisen sisätiloihin
• Oppilashuollon tilojen teko, kesken. Valmistumisarvio: lokakuun loppupuoli<
  • Normaali tilamuutos, ei sisäilmavaikutuksia
• Maanvaraisten alueiden tiivistykset tehty
  • Estää ilman virtaamista maaperästä sisätiloihin
• Muuntamon kaapeliläpiviennin tiivistys tehty
• Parantaa sisäilman laatua muuntamon läheisissä tiloissa
• Muissa alapohjatiloissa kunnostustyöt edelleen jatkuvat. Valmistumisarvio: marraskuun alkupuoli
• Muutaman rehtorin osoittaman luokan rakennetarkastukset ja niiden mukaiset korjaukset on aloitettu. Valmistumisarvio: lokakuun loppupuoli

IV-tekniset työt

• Tuloilman tarpeettomat jälkilämmityspatterit poistettu ja vaihdettu IV-kanaviksi, tehty
  • Parantaa ilmanvaihtuvuutta
  • Vaikuttaa vähentävästi mineraalivillakuituihin sisätiloissa
  • Vaikuttaa vähentävästi sisäilman alipaineisuuteen, ettei rakenteista vuoda ilma hallitsemattomasti sisätiloihin
  • Vaikutukseltaan erittäin merkittävä toimenpide sisäilman laadun parantamiseksi.
• Liikuntasalin alapohjatilan ilmanvaihdon rakentaminen, tehty
  • Vaikuttaa alapohjan ilman laatua parantavasti
  • Estää alapohjatilan ilman virtaamista sisätiloihin päin
• Ilmanvaihtokanavien puhdistus tehty
  • Vähentää sisäilman epäpuhtauksia
• Ilmanvaihdon säädöt tehty
  • Tasapainottaa ilmanvaihtuvuuden tilakohtaisesti suunnitelmien suuruiseksi
• Sisäilmapuhdistimet, 33 kpl, edelleen toiminnassa.

Siivoustekniset työt

• Koko koulun pölyjen poistoon keskittyvä erityissiivous tehty
  • Vaikuttaa sisäilman epäpuhtauksiin vähentävästi
• Koko koulun normaali kesäsiivous tehty
  • Vaikuttaa sisäilman epäpuhtauksiin vähentävästi
  • Lisää siisteyttä, viihtyvyyttä ja pintamateriaalien käyttöikää
• Normaali päivittäinen siivous jatkuu

Tehdyillä toimenpiteillä on

• pystytty vaikuttamaan sisäilman laatuun estämällä alapohjatiloista ja maaperästä tulevan ilman siirtymistä sisätiloihin.
• pystytty vähentämään ilmanvaihdosta aiheutuneita sisäilmanlaatua heikentäviä tekijöitä merkittävästi
• poistettu sisätiloissa ollut epäpuhtaus

Näkemys opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle väistötiloihin siirtymisen aikataulusta ja remontin tiedottamisen ongelmista

Kirstin koulun vanhempainyhdistys ry Kirstin koulun johtokunta

Näkemys

12.10.2013

Kirstin koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen näkemys opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle väistötiloihin siirtymisen aikataulusta ja remontin tiedottamisen ongelmista

Kirstin koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys eivät ole tyytyväisiä siihen, että muutto väistötiloihin ei näytä etenevän lautakunnan 12.6.2013 tekemän päätöksen mukaisesti.. Emme ole myöskään tyytyväisiä siihen, miten lasten vanhemmat on pidetty ajan tasalla koulun remontoinnista, väistötiloista sekä peruskorjauksesta. Myöskään rehtori ei ennen lokakuuta saanut oikeaa tietoa väistötiloista ja peruskorjauksesta. Jos kommunikaatio olisi ollut parempaa, lapset olisivat terveellisissä tiloissa 8 kuukautta aikaisemmin kuin miltä tilanne nyt näyttää.

Lautakunta teki Kirstin koulun kannalta mieluisan päätöksen kesäkuussa – tämän jälkeen vallitsi käytännössä hiljaisuus lokakuuhun asti lukuun ottamatta vanhempainiltaa syyskuussa, jolloin edelleen oli moni asia avoinna. Lokakuun alussa johtokunta velvoitti rehtorin selvittämään tilannetta. Rehtori oli pyytänyt virastosta tietoja aikaisemminkin, mutta ei ollut saanut selkeitä vastauksia. Johtokunta ja vanhemmat ovat huolissaan, että aika kuluu, eikä väistötiloja saada käyttöön suunnitellussa aikataulussa.

Lokakuun toisella viikolla selvisi, että väistötilojen suunnitelmia ei ole saatu valmiiksi eikä tilauksia ole tehty. Käsittääksemme tämä tarkoittaa käytännössä, että väistötilat eivät ole käytettävissä kevätlukukauden aikana vastoin lautakunnan päätöstä. Jos viestintä olisi ollut avointa, aikatauluvirhe – tapahtui se millä toimialalla hyvänsä – olisi havaittu huomattavasti aikaisemmin ja tilanteeseen olisi ehditty reagoida ajoissa.

Keskeneräisistä asioista tiedottaminen on toki vaikeaa, etenkin kun se pitäisi tehdä siten, että kaikkien oppilaiden vanhemmat ymmärtävät asian. Ei ole myöskään järkevää, että tiedottaminen hidastaa varsinaista toteutusta.  Espoo kuitenkin jättää käyttämättä tässä yhden merkittävän resurssin: oppilaiden vanhemmat.

Kirstin koulun aktiivisten vanhempien joukosta löytyy rautaisia ammattilaisia mm. rakennus-, terveys- ja viestintäalalta monen muun alan lisäksi. Kaupungin ammattilaiset voisivat kommunikoida suoraan ammattitermeillä ja aktiiviset vanhemmat - jotka tietävät myös vanhempia askarruttavat kysymykset - toimisivat tulkkeina muiden vanhempien suuntaan.

Jäykästä tiedottamisesta, jossa asiat annetaan tiedoksi hallintoalamaisille vasta sen jälkeen, kun ne on kaikissa portaissa hyväksytty, tulisi siirtyä ketterään tiedottamiseen. Nykyaikaiset viestintämahdollisuudet tarjoavat tähän erinomaisia työkaluja. Tiedon ei tarvitse olla kysymyksistä tyhjentävä, vaan kokonaiskuva rakentuu dialogin perusteella. Vaikka joku tieto osoittautuisi ennenaikaiseksi, ei pidä odottaa varmistuksen varmistuksen varmistusta. Tehokas kaksisuuntainen kommunikaatio vähentää myös tarvetta tuottamattomalle sähköposti- ja puhelinpommitukselle, kun tieto etenemisestä ja ratkaisujen perusteet ovat kaikkien tiedossa.

Toivomme, että lautakunta kannustaisi, tai suorastaan vaatisi, virkamiehiä ja -naisia toimimaan avoimesti, rohkeasti ja dialogissa johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Nämä huolehtivat yhdessä koulun henkilökunnan kanssa, että tieto tavoittaa kaikki vanhemmat ymmärrettävässä muodossa vastaten vanhempien huolenaiheisiin. Nykyinen käytäntö, jossa koulu tiedottaa vain koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja kukin muu vastaava taho tiedottaa omista, esimerkiksi sisäilmaterveyteen liittyvistä asioista ei tuota kokonaiskuvan kannalta hyvää lopputulosta.

Kirstin koulun tilanne ei valitettavasti ole ainutlaatuinen, samanlaisia kokemuksia kaupungin hallinnosta on kuultu myös muiden rakennus- tai tilaongelmista kärsivien koulujen vanhemmilta. Yksittäisten toimialojen kulujen minimoinnin sijasta tulee katsoa kokonaisuutta: terveellisissä tiloissa annettu korkeatasoinen opetus on lopulta taloudellisesti paras ratkaisu.

Koulun oppilaiden vanhemmat kaipaavat tietoja mm. seuraavista asioista:

• Oliko kesällä tehdyillä korjauksilla vaikutuksia?
• Lämmityskausi ei ole vielä alkanut. Muuttuuko tilanne ilmojen kylmetessä, jos ilmanvaihtoa ei voida pitää suurella teholla? Ilmanvaihdosta on poistettu jälkilämmityspattereita - johtaako tämä vetoisuuteen pakkaskeleillä?
• Kuinka varmistetaan sisäilman kelvollinen laatu ennen väistötiloihin siirtymistä? Kuka vastaa tutkimuksista ja niistä tiedottamisesta?
• Osassa ilmanpuhdistimia on ollut ongelmia. Miten varmistetaan, että nämä säilyvät toimintakunnossa ja käytössä kunnes siirrytään väistötiloihin?
• Mihin väistötilat sijoittuvat ja mitä koulun tiloja käytetään edelleen? Millaisia vaihtoehtoja väistötiloiksi on mietinnässä? Onko mahdollisesti melko valmis suunnitelma jo olemassa?
• Koska väistötilat ovat muuttokunnossa? Pitääkö lautakunnan päätöksen mukainen aikataulu?
• Mikä on koulun peruskorjauksen aikataulu edellyttäen, että se toteutetaan arvioidusti elinkaarimallilla?

Outi Ruohola, pj	Markus Peuhkuri, pj
Susanna Schauman-Hynes, siht	Pirkko Selin-Grönlund, vpj
Kirstin koulun            vanhempainyhdistys ry	Hösmärinpuiston ja Kirstin koulun yhteinen johtokunta

Virkamiesvalmistelu pullonkaulana

Koululla oli lauantaina 14.9. perinteinen -- eräissä piireissä kolmas kerta olisi jo traditionaalinen -- "vanhempainilta" ylimääräisen koulupäivän yhteydessä. Ohjelmassa oli yleistä tietoa koululta ja wilman käyttöön kannustamista. Rehtorin pitämän suomenkielisen esityksen rinnalla sama asia käytiin pienemmissä ryhmissä myös kahdeksalla muullakin kielellä: mm. englanniksi, venäjäksi ja mandariinikiinaksi. Hieno tapa saada tietoa myös heikommin suomea puhuville vanhemmmille.
Vanhempainyhdistyksen järjestämän erinomaisen kahvituksen (kiitos HOK-Elannolle sponsoroinnista) jälkeen paikalle oli saatu opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti kertomaan koulujen peruskorjauksista. Tilanne Espoossa on sama kuin valtakunnallisesti, kertynyttä korjausvelkaa on valtavasti. Tähän asti peruskorjaustahti on ollut 1-2 koulua vuodessa, mikä sadan koulun Espoossa tarkoittaa noin 50 vuoden peruskorjausväliä. Samaan aikaan peruskunnosapitoon ei ole käytettävissä riittävästi varoja -- onhan hienompaa avata uusi arkkitehtoonisesti hieno rakennus kuin tyhmemmälle näkymättömäksi jäävä rakennuksen vuosihuolto.
Koululaisten vanhempia ja isovanhempia löytyy käytännössä kaikkien puolueiden kannattajista, niinpä poliittista tahtoa koulujen kunnostamiseen tuntuu olevan yli puoluerajojen, näin myös Espoossa. Valtion tasolta taloudellinen kannustus peruskorjauksiin on aika vaatimatonta mutta omasta mielestäni kansalaisena on aika sama, maksaako korkeampaa kunnallisveroa vai muita veroja. Täytyy toivoa, että päästään vähintään kolmeen kouluun vuodessa, jotta jatkossa ei olisi enempää kalliiksi käyviä pikaevakkoja.
Huolestuttavaa esityksessä oli tiedot virkamieskoneiston hitaudesta. Uudet paviljongit pitäisi olla lautakunnan kesäkuisen päätöksen mukaan paikoilaan jo reilun kolmen kuukauden päästä mutta vieläkään sijoituspaikka ei ole selvillä: vaihtoehtoina on edelleen koulun piha-alue sekä Suviniityn rakentamaton ns. Y-tontti Kirstinharjun juurella. Jos keväällä mainittu 9 kuukauden toimitusaika pitää paikkansa, siirtotiloihin ei päästä tämän lukuvuoden aikana vaan vasta syksyllä 2014. Toivottavasti näin ei käy, vaan uusiin tiloihin päästään ennen kylmintä talvea, jolloin ilmanvaihtoa joudutaan pienentämään nykyisestä viiden boforin versiosta ettei hanskat kädessä tarvitse opiskella.
Suomalaisissa päätöksenteossa on vahva virkamiesvalta, joka näyttää pyyhkivän pöytää poliittisilla päätöksillä, esimerkkinä Helsingin pyöräilyn edistäminen, joka viimeeksi realisoitui Sahaajankadun remontissa. Lisämausteen tuo reviiriajattelu, jossa virastot optimoivat omien määrärahojen käyttöä kokonaisuuden kustannuksella. Miksi tehdä jotain ennaltaehkäisevää, jos toinen virasto huolehtii vahingon kustannuksista? Sama onko kysymyksessä rakennukset, lapset tai aikuiset kunhan oman viraston rahat säästyvät "kivaan".
Mitä sitten me vanhemmat voimme tehdä? Käytännössä paras tapa on ylläpitää painetta poliittisiin päättäjiin, jotta nämä eivät jää virkamiesten ohjailtaviksi. Koulun vanhempainyhdistys pitää vuosikokouksen 25.9. kello 18 kirjastotilassa eli pitkien käytävien välissä olevilla sohvilla (sisäänkäynti Alepan puoleisesta ovesta). Tämä on hyvä paikka keskustella koulun tilanteesta ja mitä vanhempina voimme asialle tehdä. Itse en valitettavasti pääse tuolloin paikalle, mutta koulun johtokunta pitää kokouksen seuraavalla viikolla ja tuolloin varmasti teemme kannanoton lautakunnalle tiedoksi.
Lauantainen koulupäivä päättyi "vanhempainiltaan" omissa luokissa, jossa voitiin tutustua opettajiin ja toisiin vanhempiin. Luokassakäynnin paras anti on tietenkin kurkistaminen oman lapsen pulpettiin. Jo on aikoihin eletty, kun koulu- ja lukukirjojen lisäksi sieltä löytyi Aku Ankka, jota opettaja vielä suositteli lukemaan.

Johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen lausunto opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle

Johtokunta teki vanhempainyhdistyksen kanssa yhteisen lausunnon.

Huoltajien kuulemistilaisuus 28.5.

Huoltajien  oli järjestetty kuulemaan opetustoimen ehdotus opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle 12.6. pidettävään kokoukseen. Kaupungin puolelsta oli Kaisu Tuominen ja Juha Nurmi opetustoimesta sekä kaksi henkilöä tilakeskuksesta. Tämä on epävirallinen muistiinpano tilaisuudesta.

Nykytilanne

Ympäristöterveys ei ole asettanut mitään tiloja käyttökieltoon, mutta pari tilaa (mm. auditorion) 1. kerroksessa koulu on itse asettanut käyttökieltoon tilakeskuksen lausunnon perusteella. Rakennuksen ilmanvaihto on alkuperäinen, joten se ei vastaa nykystandardia ja uusia tiiviitä ikkunoita. Tämän seurauksena ilmavuotoja on rakenteista, mm. alapohjasta, jossa on vielä rakennusaikaisia rakennusjätteitä (muottilautoja yms.).

Osa oppilaista ja opettajista on oireillut todennäköisesti sisäilmasta, mutta tarkkoja tilastoja ei ole olemassa, kiitos salassapitosäädöksien. Esimerkiksi terveydenhoitaja ei saa ylläpitää rekisteriä eikä työterveyshuollostakaan todennäköisesti ole saatavissa tarkkoja tietoja, joten arviot ovat väistämättä epätarkkoja eikä kellään ole kokonaiskuvaa.

Ensiapuna luokissa on ilmanpuhdistimia, jotka ovatkin auttaneet.

Ehdotus jatkoksi

Opetustoimen ehdotus on hankkia siirtokelpoiset opetustilat, jotka todennäköisesti sijotettaisiin viereiselle urheilukentälle eli Suvelan hiekalle. Sääli äskettäin peruskorjattua urheilukenttää, mutta muutakaan paikkaa ei ole, ellei sitten Suviniityn toistaiseksi rakentamatonta aluetta hyödynnettäisi.

Uusien opetustilojen saaminen kestää noin 9 kuukautta, joten parhaassa tapauksessa ne olisivat käytössä kevätlukukauden 2014 alusta.

Tilakeskus hoitaa suunnittelun ja järjestelyn. Tavoite on saada koko koulu samaan paikkaan. Mikäli tämä ei onnistu, joutuisivat vanhimmat oppilaat muuanne, joko toiseen alueella olevaan kouluun tai kauemmaksi. Tämä perustuu opetuslautakunnan periaatepäätökseen, jonka mukaan pienimmät koululaiset ovat ensisijalla lähinnä kotia.

Koulun peruskorjaus joutuu odottamaan pääsyä investointiohjelmaan, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy aina budjetin yhteydessä joulukuussa. Ensiapuna ensimmäiset korjaukset on kuitenkin suunniteltu tehtäväksi kesän aikana ennen syyslukukauden alkua. Korjauksilla on kaksi tavoitetta: sisäilmaa pystytään parantamaan välittömästi sekä osaa tiloista pystyttäisiin käyttämään peruskorjausta odotettaessa ja sen aikana. Väliaikaisiin tiloihin on vaikea tehdä mm. liikuntasalia, mutta nykyinen sali kaipaa kunnostusta sekä ylhäältä että alhaalta.Erityisesti ilmanvaihtoon ja veteen liittyvät ongelmat pyritään ratkaisemaan. Myös osaa koulun erikoisluokista pyritään käyttämään.

Korjauksista pyritään löytämään ensiapu, mutta tuskin niin paljoa että ilmanpuhdistimista olisi järkevää luopua.

Vaihtoehtoinen ratkaisu

Siirtokelpoisten tilojen vaihtoehtona on koulutilojen hankkiminen toisista kouluista. Useinkaan koko koulu ei mahdu yhteen kouluun "alivuokralaiseksi", vaan koulu jakautuu luokka-asteittain eri paikkoihin. Tämä on tietysti koulun yhtenäisyyden kannalta ikävää kun edes yhteinen rakennus ei ole kokoava tekijä. Lähellä olevat koulut - Saarnilaakso ja Kirkkojärvi - ovat nykyisellään jo täysiä, joten edessä olisi suurimmalle osalle bussimatka kauemmaksi, vaikka alaluokkalaiset onnistuttaisiin pakkaamaan lähikouluihin. Koulun toiminnan kannalta pysyminen yhdessä paikassa olisi paras ratkaisu.

Remontti vai uusi koulu

Koulurakennuksen kohtalo selviää aikanaan tarkemman tutkimuksen ja suunnitelman perusteella. Molempia vaihtoehtoja on Espoossa tehty, Soukan koulu peruskorjattiin kun taas Auroran koulu puretaan osittain. Kummallakin tavalla saadaan aikaiseksi toimiva ja nykyaikainen koulu, esimerkiksi  Soukan koulussa ollaan oltu tyytyväisiä peruskorjattuun kouluun.

Mitä seuraaksi?

Wilman kautta koulun oppilaiden vanhemmille toimitetaan selkokielinen selvitys nykytilanteesta ja suunnitelmista. Toivotiin sitä viimeistään perjantaiksi 7.6., jolloin myös lautakunnan esityslista on nähtävissä.  Sitä odotellessa voi tutustua koulusta tehtyyn sisäilmaraporttiin (29 Mt).
Ennen lautakunnan kokousta kannatta olla yhteydeydessä lautakunnan ja valtuuston jäseniin, jotta asia pysyy päättäjien mielissä. Eikä asiaa kannata pitää vakan alla sosiaalisessa mediassa ja lehdistössä. Koulun vanhempainyhdistys ja johtokunta ainankin tekevät lausunnon asiasta opetuslautakunnalle.
Mikäli koulun kannalta positiivia päätöksiä ei tule, hätävaihtoehtona on alla olevan kuvan mukainen vanhempainyhdistyksen aktiivien huovuttama lakki koulun vuotavan katon suojaksi.

Huoltajien kuulemistilaisuus vielä ennen kesälomalle lähtemistä

Asiat ovat ilmeisesti edenneet virastossa,  niinpä pidetään huoltajien kuulemistilaisuus tiistaina 28.5. klo 17.30 Kirstin koulun liikuntasalissa.

Tilaisuuden aiheena on koulutilojen kunto ja sisäilma-asiat sekä suunnitteilla olevat ratkaisut.

Paikalla ovat opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen, kehittämispäällikkö Juha Nurmi sekä tilakeskuksen edustaja. Mielenkiinnolla odotetaan mitä ratkaisua ehdotetaan.

Meteliä pitämällä terveellinen oppimisympäristö

Onko oikeus terveelliseen sisäilmaan ainoastaan äänekkäimmin asiaansa esilläpitävillä? Jos oppilaiden vanhemmista iso osa ei osaa luovia kunnallispolitiikassa eikä tunne oikeita päättäjiä, joutavatko näiden lapsetkin oppimaan huonoissa oloissa? Eikö terveellinen ympäristö ole itsestäänselvyys vai onko se varattu vain etuoikeudetuille?
Kirstin koulu aloitti syyslukukauden 2011 alusta kun Keski-Espoon koulusta oli lakkautettu yläkoulu melkoisen väännön jälkeen. Vaikka päätös ei ollutkaan vanhempien eikä opettajien — lapsista puhumattakaan — mieleen, ei sitä jääty murehtimaan. Huono päätös jätettiin taakse ja käännettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lupaukset lopettamispäätöksen 7. kohdasta lasten ja henkilökunnan eduksi.

"7) Lautakunta kehottaa suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä suuntaamaan Keski-Espoon koulun oppilaille ja henkilökunnalle tässä muutostilanteessa tarpeelliset tukitoimet siirrosta aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseksi ja hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi. "

Muutoksen myötä koulun opettajia vaihtui. Yläkoulun opettajat rehtori mukaanlukien siirtyivät pääasiassa toisiin kouluihin. Osalla muihin yläkouluihin siirtyvillä oppilailla olikin uudessa lähikoulussa tuttuja opettajia. Keski-Espoon koulun vararehtorin saatua paikan Kirstin koulun rehtorina koulua lähdetiin kehittämään optimistisesti hyvin tuloksin koko henkilökunnan sitoutuneena uuden kehittämiseen.
Toivoin, että uuden johtokuntakauden olisi voinut aloittaa positiivisella kirjoituksella. Valitettavasti tarinaan tuli jälleen uusi antagonisti — suomalaisissa kouluissa ikävän yleinen sisäilmaongelma. Aikaisemmin 1970-lukulaisen koulurakennuksen ongelmat liittyivät lämpötiloihin. Pakkasella luokan ikkunaseinällä lämpötilat olivat pahimmillaan 10 asteen alapuolella. Ilmanvaihtokaan ei ollut ihan parasta luokkaa, mutta väljät ikkunat tarjosivat raitista ilmaa lämpötilan ja energiatehokkuuden kustannuksella.
Vuosien saatossa rakennusta on korjattu useaan otteeseen. Kattoa on korjattu useaan otteeseen, akustointilevyt vaihdettu vähemmän pöllyäviin ja niin edelleen: 2010 vuodesta lähtien on neljä korjausta tehty tai tekeillä. Alapohjaa on korjattu useaan otteeseen jokaisella vuosikymmenellä eikä se vieläkään ole kunnossa vaan vuotaa kosteutta ja rakennusaikaisista jätteistä peräisin olevaa pölyä ja mikrobeja.
Ikkunat uusittiin 2010, mikä muutti ilmanvaihtoa ja todennäköisesti kiihdytti rakenteissa olevan kosteuden synnyttämän mikrobikasvuston itiöiden leviämistä sisäilmaan. Parin viimeisimmän lukukauden aikana niin oppilaiden kuin henkilökunnan oireilu on kasvanut ja tämän perusteella Espoon kaupungin Tilakeskus on tehnyt sisäilmatutkimuksen.
Kolmekymmenseitsemänsivuinen raportti ei ole miellyttävää luettavaa. Vaikka opettajat ovatkin mukavia, ei tunnu kivalta lähettää koululaista oppimaan paikkaan, josta todetaan "Sisäilman mikrobipitoisuudet olivat tehtyjen analyysien mukaan osin erittäin runsaita." Kuitupölyä löytyy raja-arvoja ylittävää määrää ja vaikka ilmanvaihto ei tarjoa terveellistä ilmaa, melua se saa aikaiseksi auditoriossa yli tuplasti asumisterveysohjeen raja-arvoihin nähden. Monessa luokkahuoneessakin raja-arvo ylittyy selvästi.
Tulosten perusteella on selvää, että asian korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimia. Paljonko maksaa yhteiskunnalle jo lapsena menetetty työkyky tai korkeasti koulutettun opettajan sairaseläköityminen? Kaupungin Tilakeskuksen tehtävä olisi tarjota toimivat ja terveelliset tilat, maksetaanhan näistä tiloista vuokraa. Tämä vain ei tunnu toimivan, mutta se analysointi olisi erillisen jutun aihe.
Ensiapuna tiloihin on keväällä 2013 tuotu ilmanpuhdistimia, mutta näillä vain lievitetään oireita. Rakennus tarvitsee joka tapauksessa perusteellisen peruskorjauksen, pienet korjaukset vain siirtävät korjausta eteenpäin kasvattaen kustannuksia. Niin tai näin, lapsille ja opettajille pitää tarjota terveellinen työskentely-ympäristö.
Kirstin koulu ei luonnollisesti ole Espoon ainoa sisäilmaongelmista kärsivä koulurakennus. Tapiolan [http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2013274735-5.HTM] ja Veräjäpellon [http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2013274735-4.HTM] koulut ilmeisesti saavat ratkaisunsa ensi viikon kokouksessa, mutta Kirstin koulu ei, vaikka opetustoimen mukaan nämä kolme koulua ovat kiireellisintä ratkaisua kaipaavat.
Missään tapauksessa ei voida jäädä odottamaan varsinaisen peruskorjauksen aloittamista parhaimmillaan parin vuoden päästä vaan oppilaat on saatava mahdollisimman pian "turvaan" tervellisiin tiloihin. Yleisesti Espoossa käytetty ratkaisu - sijoittaminen lähikouluihin - ei onnistu tilanpuutteen takia. Eräissä kouluissa on jo valmiiksi muualta tulleita evakkoja. Paras ratkaisu olisi parakit siirtokelpoiset paviljongit nykyisen koulun pihamaalle, mikä tosin voi olla mahdoton pihan ahtauden takia.
Yksi vaihtoehto voisi olla tulevan Suviniityn koulun tontin hyödyntäminen paviljonkien sijoituspaikkana. Suurelle osalla koulun oppilasta koulumatka ei olisi oleellisesti pidempi. Suurempi haaste tässä ratkaisussa on liikuntatilojen järjestäminen.
Mielenkiinnolla odotan kesäkuun kokouksen esityslistaa. Viimeistään siinä kokouksessa — mikäli asiaa ei käsitellä ylimääräisenä asiana 14.5 — tulee tehdä päätös tilapäisistä opetustiloista. Mikäli ratkaisuna olisi paviljongit Kirstin tai Suviniityn tontille, näiden perustukset ehdittäisiin tehdä vielä ennen talvea ja ainoastaan syyslukukausi jouduttaisiin olemaan riskitilassa.
Olen hyvin pettynyt, mikäli oppilaiden ja opettajien terveyden kannalta hyvää päätöstä ei saada ennen kesää. Yläkoulun lopettamispäätös olisi lautakunnalta onnistunut viikossa, jos emme olisi pistänneet hanttiin. Tuolloin kysymys oli pienestä säästöstä, nyt on kysymyksessä yli 20000 henkilövuoden elämänlaadusta — siis yli miljardista eurosta.