12½ vuotta koulun johtokuntaa

Tänään oli viimeinen Kirstin ja Hösmärinpuiston koulujen johtokunnan kokous, jossa toimin puheenjohtajana. Reiluun 12 vuoteen mahtuu monenlaista kuten koulun nimen muuttuminen sen muuttuessa yhtenäisestä peruskoulusta alakouluksi ja sisäilmaongelmien seurauksen siirtyminen väistökluluihin. Valitettavasti seuraavakin johtokunta joutuu painimaan kesto-ongelmien parissa kaikista Espoo-tarinan korulauseista "hyvä oppia" huolimatta. Ja hämmästelemään espoolaista digiloikkaa opetuksessa.

Keski-Espoon koulun lakkauttaminen

Ensi vuodet sujuivat normaalissa johtokuntatyöskentelyssä. Rehtorin kanssa keskusteltiin hyvässä hengessä kahvin ja rehtorin paistamien pullien äärellä. Hyvät opettajat kehittivät koulua erilaisten hankkeiden myötä ja kouluun mm. perustettiin 2008 liikuntapainotus kuvataidepainotuksen rinnalle. Samoja opettajia oli opettajina niin yläluokilla ja alaluokilla ja yhtenäisen peruskoulun hyödyt olivat näkyvissä.

Sitten juuri ennen hiihtolomaa 2010 yllättäen opetuslautakunta teki oppilaskiintiöistä päättäessään valmisteluesityksen, jossa yläkoulu lakkautettaisiin. Itselleni jäi mysteeriksi, miksi tälläinen päätös tehtiin koska jo tuolloin oli tiedossa yläkoulupaikkojen niukkuus lähivuosina, joka 27.1.2017 lautakunnassa olevan esityksen mukaan realisoituu:

8/2020 (viimeistään) Alueen yläkoulutilat loppuvat, Lagstadin koulun vapaan kapasiteetin hyödyntäminen TAI siirtokoulutilat

6/2025 Alueen yläkoulutilat loppuvat uudelleen, Lagstadin koulun vapaan kapasiteetin hyödyntäminen TAI siirtokoulutilat

Avoin päätöksenteko ilmeisesti tarkoittaa, että oppilaat ja vanhemmat saavat seurata suu auki poliitikkojen ja virkamiesten "fiksuja" päätöksiä.

Kun asia oli käyty valitusportaissa läpi niin eivät vanhemmat eikä opettajat rehtorin johdolla jääneet puimaan nyrkkiä poteroihin vaan uudesta Kirstin koulusta lähdettiin rakentamaan erinomaista alakoulua kun tukea on luvattu:

7. Lautakunta kehottaa suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä suuntaamaan Keski-Espoon koulun oppilaille ja henkilökunnalle tässä muutostilanteessa tarpeelliset tukitoimet siirrosta aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseksi ja hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi.

(Tallentamani linkki päätökseen näköjään rikki, täytyisi raahustaa kaupunginarkistoon ja maksaa 50 eurosenttiä per sivu. Espoo, digitalisaation eturintamassa.)

Muutama vuosi sitten menikin kunnes keväällä 2013 piti perustaa uusi blogi, tällä kertaa sisäilmaongelmista.

70-lukulainen koulurakennus

Ei koulu ollut vanhastaan mikään työskentelymukavuuden ihanne etenkään talvipakkasilla, jolloin ikkunaseinustalla lämpötila laski alle +10° celsiusta. Koulua on rempattu useaan otteeseen mutta vuonna 2010 korjatut ikkunat muuttivat paine-eroja siihen malliin että mm. perustuksissa olevat rakennusjätteet ja muuanne vuosien kuluessa kertyneet epäpuhtaudet alkoivat tuottaa ongelmia niin oppilaille kuin opettajille.

Kesällä 2013 tehtiin pikakorjauksia, joiden toivottiin tarjoavan turvallisen ympäristön syyslukukaudeksi ja alkuvuodesta 2014 päästäisiin muuttamaan väistötiloihin. Väistötilojen hankinta ei sitten mennyt kuten Strömsössä vaan kuten Espoossa. Ei onnistunut muutto kesän 2014 jälkeen vaan toukokuun lopussa kun koululla oli jo pakattu muuttoa varten tulo tieto uudesta viivästymisestä. Eikä tämäkään riittänyt vaan seuraavalla syyslomalla tuli tieto uudesta viivästymisestä. Lopulta muutto onnistui hiihtoloman 2015 aikana, melkein kaksi vuotta lautakunnan päätöksen jälkeen. Se on pitkä aika odottaa kun pelkää lapsensa sairastuvan sisäilmasta.

Kun muutto lopulta toteutui niin vielä oli pihajärjestelyt kankena kaskessa kun joku ilmeisesti luuli suunnitelmien olevan vain viitteellisiä taide-esityksiä. Ja väistötiloja on suunniteltu vielä käytettäväksi muiden koulujen väistötilana samalla paikalla. Tulee ikävä avaraa pihaa.

Nykyisyys ja tulevaisuus

Alkuperäisen remonttiaikataulun mukaan seuraava lukuvuosi 2017-18 olisi aloitettu peruskorjatuissa, vetovoimaisissa tiloissa. Espoolaista kunnallisten projektien osaamista seuraavalle ei liene yllätys, että peruskorjausta ei ole vielä edes aloitettu. Ja budjettiinkin on haettu jo korotusta 23.1.2017 valtuustossa. Alunperin päiväkotisiiveksi 2012 muutettu, 2001 valmistunut laajennussiipi oli tarkoitus jättää ulkopuolelle mutta koska se jakaa talotekniikan muun rakennuksen kanssa niin se tulee ottaa mukaan. Viimeisin tiedot kertovat, että myös sieltä on löytynyt kosteusongelmia.

Alkuperäisistä koulusuunnitelmista on myös leikattu isolla kädellä. Taidemääräraha sai lentää ensimmäisenä ulos, ei kai lapsille sovi olla mitään kaunista tai innostavaa koulussa. Samoin on mielenkiintoista nähdä miten 1000 kenkää sijoitetaan ainoan ulko-oven läheisyyteen siten, että oppilaat pääsevät omissa kengissä ulos ja sisään välitunnin aikana. Ellei sitten mennä rullaavaan jatkuvaan välituntiin, jossa eri luokkien välitunnit alkavat 5 minuutin portaittain. Toivottavasti näille löytyy ratkaisut, muuten koulun toiminta on hankalaa koko elinkaaren ajan.

Täytyy toivoa parasta, koulun henkilökunta ja oppilaat ansaitsisivat hyvän työympäristön pitkän poikkeustilan jälkeen. Itse en jakaisi moisen pyörityksen jälkeen olla optimisti ja hymyillä. Tai ehkä sitä ei kestäisikään, jos ei ottaisi vahvaa asennetta.

Yksi ihmetyksen aihe on myös varhaiskasvatuksen ja koulun tiukka reviirijako ja kankea yhteistyö. Molemmissa kouluissa on inklusiivisen esiopetuksen ryhmiä, jotka ovat toimineet hyvin yhteistyössä muun koulun kanssa. Opettajien siirtäminen päiväkoteihin katkaisee tämän yhteyden ja tuo yhden nivelvaiheen lisää niille, jotka vähiten kaipaisivat esteitä opintielleen.

Ai niin, siitä espoolaisesta digiloikasta. Molempiin kouluihin oli tullut uudet koneet joulun tietämissä. Taisi asennus- tai speksaajatonttu vain olla jo joulukiireistä väsynyt:

• Tulostus ei onnistu koneilta koska niihin ei ole määritetty tulostimia eikä etämääritys onnistu. Esimerkiksi Hösmärinpuiston koulussa on kaksi toimivaa tulostinta: rehtorilla ja koulusihteerillä. Onneksi sentään oli, että puheenjohtajan ei tarvinnut pyöräillä kotiinsa tulostamaan.
• Tulostuksen toimimattomuudesta jouhtuen tammikuussa käydyt arviointikeskustelut pitänyt tehdä käsin kirjottaen paperille, jotta siihen sai vanhempien allekirjoitukset
• Koneissa ei myöskään ole mitään opetusohjelmia eikä niiden asentaminen ei onnistu etäasennuksina, koulun TVT-vastaavan olisi asennettava ne yksitellen kone kerrallaan. Voisin kuvitella koulun parhaiten tietotekniikkaa osaavalla opettajalla olevan muutakin tekemistä kuin seurata asennuspalkin etenemistä.
• Myös Smartboardin ohjelmistot tulee asentaa käsin
• Sijaisille ei ole mahdollista saada tunnuksia koneisiin.
• Kaikkien oppilaiden tunnukset eivät toimi.

Kaikenkaikkiaan rattoisaa on ollut olla mukana koulun toiminnassa tälläinen pikapyrähdys - isoisäni oli 34 vuotta koulun johtokunnassa, mutta nykyelämä onkin lyhytjänteisempää, sanovat. Väliin on kyllä ollut huumori vähissä mutta onneksi muiden vanhempien, opettajien ja rehtorien kanssa voitu purkaa paineita.