12½ vuotta koulun johtokuntaa

Tänään oli viimeinen Kirstin ja Hösmärinpuiston koulujen johtokunnan kokous, jossa toimin puheenjohtajana. Reiluun 12 vuoteen mahtuu monenlaista kuten koulun nimen muuttuminen sen muuttuessa yhtenäisestä peruskoulusta alakouluksi ja sisäilmaongelmien seurauksen siirtyminen väistökluluihin. Valitettavasti seuraavakin johtokunta joutuu painimaan kesto-ongelmien parissa kaikista Espoo-tarinan korulauseista "hyvä oppia" huolimatta. Ja hämmästelemään espoolaista digiloikkaa opetuksessa.

Keski-Espoon koulun lakkauttaminen

Ensi vuodet sujuivat normaalissa johtokuntatyöskentelyssä. Rehtorin kanssa keskusteltiin hyvässä hengessä kahvin ja rehtorin paistamien pullien äärellä. Hyvät opettajat kehittivät koulua erilaisten hankkeiden myötä ja kouluun mm. perustettiin 2008 liikuntapainotus kuvataidepainotuksen rinnalle. Samoja opettajia oli opettajina niin yläluokilla ja alaluokilla ja yhtenäisen peruskoulun hyödyt olivat näkyvissä.

Sitten juuri ennen hiihtolomaa 2010 yllättäen opetuslautakunta teki oppilaskiintiöistä päättäessään valmisteluesityksen, jossa yläkoulu lakkautettaisiin. Itselleni jäi mysteeriksi, miksi tälläinen päätös tehtiin koska jo tuolloin oli tiedossa yläkoulupaikkojen niukkuus lähivuosina, joka 27.1.2017 lautakunnassa olevan esityksen mukaan realisoituu:

8/2020 (viimeistään) Alueen yläkoulutilat loppuvat, Lagstadin koulun vapaan kapasiteetin hyödyntäminen TAI siirtokoulutilat

6/2025 Alueen yläkoulutilat loppuvat uudelleen, Lagstadin koulun vapaan kapasiteetin hyödyntäminen TAI siirtokoulutilat

Avoin päätöksenteko ilmeisesti tarkoittaa, että oppilaat ja vanhemmat saavat seurata suu auki poliitikkojen ja virkamiesten "fiksuja" päätöksiä.

Kun asia oli käyty valitusportaissa läpi niin eivät vanhemmat eikä opettajat rehtorin johdolla jääneet puimaan nyrkkiä poteroihin vaan uudesta Kirstin koulusta lähdettiin rakentamaan erinomaista alakoulua kun tukea on luvattu:

7. Lautakunta kehottaa suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä suuntaamaan Keski-Espoon koulun oppilaille ja henkilökunnalle tässä muutostilanteessa tarpeelliset tukitoimet siirrosta aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseksi ja hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi.

(Tallentamani linkki päätökseen näköjään rikki, täytyisi raahustaa kaupunginarkistoon ja maksaa 50 eurosenttiä per sivu. Espoo, digitalisaation eturintamassa.)

Muutama vuosi sitten menikin kunnes keväällä 2013 piti perustaa uusi blogi, tällä kertaa sisäilmaongelmista.

70-lukulainen koulurakennus

Ei koulu ollut vanhastaan mikään työskentelymukavuuden ihanne etenkään talvipakkasilla, jolloin ikkunaseinustalla lämpötila laski alle +10° celsiusta. Koulua on rempattu useaan otteeseen mutta vuonna 2010 korjatut ikkunat muuttivat paine-eroja siihen malliin että mm. perustuksissa olevat rakennusjätteet ja muuanne vuosien kuluessa kertyneet epäpuhtaudet alkoivat tuottaa ongelmia niin oppilaille kuin opettajille.

Kesällä 2013 tehtiin pikakorjauksia, joiden toivottiin tarjoavan turvallisen ympäristön syyslukukaudeksi ja alkuvuodesta 2014 päästäisiin muuttamaan väistötiloihin. Väistötilojen hankinta ei sitten mennyt kuten Strömsössä vaan kuten Espoossa. Ei onnistunut muutto kesän 2014 jälkeen vaan toukokuun lopussa kun koululla oli jo pakattu muuttoa varten tulo tieto uudesta viivästymisestä. Eikä tämäkään riittänyt vaan seuraavalla syyslomalla tuli tieto uudesta viivästymisestä. Lopulta muutto onnistui hiihtoloman 2015 aikana, melkein kaksi vuotta lautakunnan päätöksen jälkeen. Se on pitkä aika odottaa kun pelkää lapsensa sairastuvan sisäilmasta.

Kun muutto lopulta toteutui niin vielä oli pihajärjestelyt kankena kaskessa kun joku ilmeisesti luuli suunnitelmien olevan vain viitteellisiä taide-esityksiä. Ja väistötiloja on suunniteltu vielä käytettäväksi muiden koulujen väistötilana samalla paikalla. Tulee ikävä avaraa pihaa.

Nykyisyys ja tulevaisuus

Alkuperäisen remonttiaikataulun mukaan seuraava lukuvuosi 2017-18 olisi aloitettu peruskorjatuissa, vetovoimaisissa tiloissa. Espoolaista kunnallisten projektien osaamista seuraavalle ei liene yllätys, että peruskorjausta ei ole vielä edes aloitettu. Ja budjettiinkin on haettu jo korotusta 23.1.2017 valtuustossa. Alunperin päiväkotisiiveksi 2012 muutettu, 2001 valmistunut laajennussiipi oli tarkoitus jättää ulkopuolelle mutta koska se jakaa talotekniikan muun rakennuksen kanssa niin se tulee ottaa mukaan. Viimeisin tiedot kertovat, että myös sieltä on löytynyt kosteusongelmia.

Alkuperäisistä koulusuunnitelmista on myös leikattu isolla kädellä. Taidemääräraha sai lentää ensimmäisenä ulos, ei kai lapsille sovi olla mitään kaunista tai innostavaa koulussa. Samoin on mielenkiintoista nähdä miten 1000 kenkää sijoitetaan ainoan ulko-oven läheisyyteen siten, että oppilaat pääsevät omissa kengissä ulos ja sisään välitunnin aikana. Ellei sitten mennä rullaavaan jatkuvaan välituntiin, jossa eri luokkien välitunnit alkavat 5 minuutin portaittain. Toivottavasti näille löytyy ratkaisut, muuten koulun toiminta on hankalaa koko elinkaaren ajan.

Täytyy toivoa parasta, koulun henkilökunta ja oppilaat ansaitsisivat hyvän työympäristön pitkän poikkeustilan jälkeen. Itse en jakaisi moisen pyörityksen jälkeen olla optimisti ja hymyillä. Tai ehkä sitä ei kestäisikään, jos ei ottaisi vahvaa asennetta.

Yksi ihmetyksen aihe on myös varhaiskasvatuksen ja koulun tiukka reviirijako ja kankea yhteistyö. Molemmissa kouluissa on inklusiivisen esiopetuksen ryhmiä, jotka ovat toimineet hyvin yhteistyössä muun koulun kanssa. Opettajien siirtäminen päiväkoteihin katkaisee tämän yhteyden ja tuo yhden nivelvaiheen lisää niille, jotka vähiten kaipaisivat esteitä opintielleen.

Ai niin, siitä espoolaisesta digiloikasta. Molempiin kouluihin oli tullut uudet koneet joulun tietämissä. Taisi asennus- tai speksaajatonttu vain olla jo joulukiireistä väsynyt:

• Tulostus ei onnistu koneilta koska niihin ei ole määritetty tulostimia eikä etämääritys onnistu. Esimerkiksi Hösmärinpuiston koulussa on kaksi toimivaa tulostinta: rehtorilla ja koulusihteerillä. Onneksi sentään oli, että puheenjohtajan ei tarvinnut pyöräillä kotiinsa tulostamaan.
• Tulostuksen toimimattomuudesta jouhtuen tammikuussa käydyt arviointikeskustelut pitänyt tehdä käsin kirjottaen paperille, jotta siihen sai vanhempien allekirjoitukset
• Koneissa ei myöskään ole mitään opetusohjelmia eikä niiden asentaminen ei onnistu etäasennuksina, koulun TVT-vastaavan olisi asennettava ne yksitellen kone kerrallaan. Voisin kuvitella koulun parhaiten tietotekniikkaa osaavalla opettajalla olevan muutakin tekemistä kuin seurata asennuspalkin etenemistä.
• Myös Smartboardin ohjelmistot tulee asentaa käsin
• Sijaisille ei ole mahdollista saada tunnuksia koneisiin.
• Kaikkien oppilaiden tunnukset eivät toimi.

Kaikenkaikkiaan rattoisaa on ollut olla mukana koulun toiminnassa tälläinen pikapyrähdys - isoisäni oli 34 vuotta koulun johtokunnassa, mutta nykyelämä onkin lyhytjänteisempää, sanovat. Väliin on kyllä ollut huumori vähissä mutta onneksi muiden vanhempien, opettajien ja rehtorien kanssa voitu purkaa paineita.

Miljoona vaaraa ompi eessä

Helmikuussa koulu pääsi siis vihdoin muuttamaan uusiin väistötiloihin. Tilat vaikuttavat hyvin toimivilta vaikka pulpettitilaa luokissa ei ole kaikkille jos ryhmässä on yli 24 oppilasta. Jopa ovikin oli tehty Harry Potterin porrasalushuoneeseen.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Pihan ja ympäristön toteutus ei vastaa mitä alunperin oli suunniteltu eikä edes asemapiirrustusta vaan on suorastaan vaarallinen, mikä huomattiin heti koulutyön alettua.

Nykyisellään koulun pohjoisnurkka on erityisen ongelmallinen. Pienellä alueella on sekä suojatie -- onneksi liikennevaloilla -- sekä jalka- ja pyörätien ylittävä ajotie koululle. Lisäksi suojatien kohdasta on huoltoliikennettä sekä luoteeseen Kirstinpolulle että päiväkodin suuntaan.

Asemapiirrustus

Kuvaan on merkitty violetilla jalankulkijoiden reitit, keltaisella autoreitit ja vihreällä nykyisin käytössä oleva välituntialue. Sinisellä on merkitty parkour-puisto, joka myös voisi toimia välituntialueena. Punaista aluetta ei nykyisin voida käyttää välituntialueena, koska siinä ei ole betoniporsaita.

Vaikka jokainen järjissään oleva autoilija ajaakin koulun pihalla varoivaisesti ja päiväkoti on ohjannut osin saattoliikenteen talon toiselta puolelta lähipalvelukeskuksen parkkipaikalta niin odoitettavissa on miljoona vaaraa koulutiellä ennnen kun koulun korjaus valmistuu.

Koulun pihan liittymä

Suojatie

Koulun henkilökunta ja koululaisten vanhemmat ehdottivat, että pysäköinti siirrettäisiin pois pohjoisen puolen pihalta ainankin koulun remontin alkuun koska nyt pääosin käyttämättömällä etelepihalla on riittävästi tilaa.

Johtokunnan kokous oli sopivasti muuton ja hiihtoloman jälkeen 23.2. Piha-asiasta keskusteltiin aika laajasti:

• Kirstin koulun piha-alue on parakin valmistumisen jälkeen riittämätön koulun oppilasmäärälle. Lisäksi piha on sokkeloinen ja vaikeasti valvottavissa.
• Piha-alueelta on poistettu leikkitelineitä. Alkuperäisessä suunnitelmassa telineet oli tarkoitus siirtää, ei poistaa.
• Urheilukentän käyttö välituntialueena olisi välttämätöntä. Parakin suunnitteluvaiheessa huomioitu turvallinen kulku kentälle ei ole toteutunut. Nyt kulku risteää parkki- ja saattoliikenteen kanssa.
• Oppilaat tulevat koulun pihaan samasta portista kuin autot, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Saattoliikenne ajaa suoraa koulun oven eteen ja autot käännetään koulun välituntipihassa.
• Rehtori on esittänyt pihasuunnittelijoille pysäköinnin siirtämistä kokonaan Sokinsuontien puoleiselle pihalle ja nykyisen parkkipaikan ottamista välituntikäyttöön. Näin kulku koulun pihaan ja pihasta kentälle saataisi turvalliseksi ja koulun piha muodostaisi yhtenäisemmän ja helpommin valvottavan alueen.
• tarvitaan portteja turvaamaan koulun pihaa

Lisäksi peruskorjauksen aikana tilanne pahenee edelleen kun koulun vieressä on vain kapea käytävä ja parkkipaikat vähenevät vaikka lisäksi tulevat rakennushenkilöiden autot.

Jopa kolmeessa viikossa tilakeskus sai järjestetty kokouksen koululle. Toiveet eivät toteutuneet, mutta kuitenkin parannuksia luvattiin 23.3. päivätyssä tiedotteessa:

Betoniporsaat tullaan korvaamaan kiinteällä aidalla. Kirstintien puoleiselle pihalle tullaan lisäksi toteuttamaan korotettu suojatie, joka johtaa välituntipihalta urheilukentälle. Väliaikaiset jalankulkualueen ja ajoväylän erottavat ohjaimet tullaan korvaamaan kiinteällä korokkeella. Kiinteistönhoidollisista syistä koroketta ei ole mahdollista korvata aidalla. Välituntipihalle koulun eteen ajaminen on ehdottomasti kielletty. Ajamisen kieltävän liikennemerkin tueksi tullaan asentamaan puomi ajon estämiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Carl Slätis

Tämän jälkeen on tilakeskuksen puolelta ollut täydellinen hiljaisuus. Rehtori on useaan kertaan kysynyt aikataulua, mutta ei ollut 28.4. pidettyyn johtokunnan kokoukseen mennessä saanut mitään vastausta. Liikelaitoksen työntekijöitä ei ilmeisti koske virkamiehen velvollusuus vastata ilman aiheetonta viivystystä. Etenkään, jos kysyjänä on henkilö, jolla on huoli satojen lasten turvallisuudesta.

Pihalla ei tietenkään ollut tapahtunut mitään. Usein vaikuttaa siltä, että Tilakeskuksen ei ole tarkoitus hoitaa tiloja siten, että ne olisivat käyttäjilleen turvallisia. Tai, että niitä pidettäisiin kunnossa ja säilyttäisivät sekä rakenteellisen että käyttöarvonsa.

Kirstin koululla ja Hörmärinpuiston pienten lasten koululla on yhteinen johtokunta. Hösmärinpuiston koulu on yksi esimerkki siitä, miten huonolla hoidolla voidaan pilata hyvinkin rakennettu. Koulun katosta urakoitsija kertoo:

Hösmärinpuiston koulun kohdalla kattorakenteen kestävyys on jo varmuuden maksimointia. Sen kosteusriski on minimoitu, sillä koko 3000 neliön katolla on umpilaudoituksen päällä ensin sauma- ja pisteliimattu Kerabit 3000 U -bitumikermi, jonka päällä puolestaan tuuletusväli, laudoitus ja konesaumapelti. Kuin kaksi kattoa päällekkäin.

Tästä huolimatta viimeisen vuoden aikana vettä on tullut sisään kahdestakin eri paikasta. Syksyn aluksi koulun itäpääty oli pitkään pressujen alla korjattavana ja nyt ruokalan kattoa kuivataan. Olihan toki ekologista, että sisäkukat kastellaan ruokalaan sataneella vedellä mutta ei rakenteiden kannalta.

Kattorakenteiden kuivaus Hösmärinpuiston koulussa keväällä 2015

Täytyy toivoa, että esimerkiksi eräänä talvena käytetyt lumenpudottajat olivat niin edullisia, että säästyneillä rahoilla nämä remontit voidaan maksaa helposti. Ainankaan yhteistä kieltä rehtorin kanssa ei tuntunut löytyvän. Muutenkin koulun ulkopinnat näyttäisivät tarvitsevan huoltoa; toivottavasti huoltomaalausta ei siirretä liian pitkälle, jolloin tarvittava huolto tulee kalliiksi.

En teidä mikä Tilakeskuksessa on ongelmana. Toimiiko tilakeskus liian itsenäisesti niin poliitikkojen kuin virkamiesten valvonnan ulottumattomissa. Koulut ja muuta kaupungin toiminnot ovat tilamonopolin uhreja, siihen on tyydyttävä mitä Tilakeskus suvaitse tarjota. Kuntalaisille tarjottavien palvelujen budjetista lähtee se summa mikä määrätään ilman mitään takuita laaduista tai ylipäänsä tilojen laillisesta kunnnosta. Rakennusten turmeleminen huonolla hoidolla on törkeää verovarojen tuhlausta -- ilmeisesti ilman mitään vastuuta. Eihän vastuuta ole kelvottomissa liikennejärjestelyissäkään.

Niin, mistä se miljoona vaara tuli? Ennen kun koulun remontti ehkä valmistuu, 2018, koululaiset ovat tulleet ja lähteneet koulusta yhteensä miljoona kertaa. Vaikka oma lapseni pääseekin koulusta suhteellisen turvallista reittiä, toisille tulee helpostikin kaksi vaaranpaikkaa suuntaansa. Jos promillessa matkoista tulee joku vaaratilanne ja näistä yhdessä promillessa tapahtuu jotain vakavaa, siinä on yksi kappale liikaa.

Muutto väistötiloihin toteutuu vihdoinkin

Pitkään sitä saatiin odottaa - ensimmäinen blogikirjoitus tästä aiheesta oli 13.5.2013 mitä ennen oli jo pitkään yritetty saada huomiota sisäilmaongelmille.

Helmikuun alusta koulu muuttaa parin viikon aikana luokka kerrallaan uusiin tiloihin ja hiihtoloman jälkeen alkaa arki toivottavasti terveellisissä ja toimivissa tiloissa.

Ihastuttava viesti Wilmassa

Kymmenvuotinen poikkeustila on uusi normaali

Huomenna on 10 päivää kolmanteen luvattuun ajanheteen, jolloin Kirstin koulu pääsisi muuttamaan väistötiloihin. Oikeaan muuttoon menee varmsti vielä neljännesvuosi. Ennen kun ensimmmäistäkään "paviljonkia" on paikalla, tulee jo jobinpostia tulevaisuudesta. Tuomarilan koulun peruskorjaus kuuluu samaan Elinkaari IV-hankkeeseen ja tällä hetkellä ajallisesti sijoittuu Kirstin koulun jälkeen vuosilel 2018-2019.

Tuomarilan koulu luonnollisesti tarvitsee myöskin väistötilat remontin ajaksi ja kuinkas sattuikaan - Kirstin koulu on tuossa vaiheessa päässyt muuttamaan uusiiin hienoihin tiloihinsa ja pihalla on ihan käytetävissä pitkään odotetut väistötilat valmiina. Toki näitä kannattaisi käyttää!

Ajatus on mitä mainioin, ainankin paperilla ja taskulaskimella katsottuna. Ainoa ongelma on, että kouluihin tulee, siellä on ja sieltä lähtee oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa jokaikinen päivä. Kaiken lisäksi väitetään, että oppilaiden pitäisi liikkua välitunnilla. Jos ulos on pakko mennä, niin seiskööt paikoillaan tiivisti, niin pihatilaa ei tarvita niin paljoa.

Jo nykyisellään - ennen Tuomarilan koulun 170 oppilasta - Kirstin koulun piha on todella ahdas jo oppilaille. Parkkipaikkoja on murto-osa vanhasta ja nykyinen pysäköintijärjestely Sokinsuontien jalkakäytävälle on liikenneturvallisuuden kannalta arveluttava.

Toivottavasti tämä suunnitelma Tuomarilan koulun evakosta on vain villi idea, jota ei lähdetä toteuttamaan. Muussa tapauksessa Kirstin koulun poikkeustila jatkuu kymmenen vuotta alkaen vuona 2010 päätetystä yläkoulun lakkauttamisesta. Miten koulu pystyy tarjoamaan hyvän oppimisympäristön jos aina on jotain muutosta meneillään?

Jos Tuomarilan koulu tulee väistöön  Kirstin koululle, lisää tilaa tarvitaan. Tällöin ainoa vaihtoehto on sulkea Kirstintie Sokinsuontien ja Joupinmäensyrjän väliltä. Osa tiestä voidaan ottaa hyvin tehottomaksi parkkipaikaksi ja koulun piha-aluetta laajentaa eteläpuolen jalkakäytävän ja pyörätien sekä istutusten päälle.

Halvemmaksi kuitenkin tulee rakentaa uudet perustukset väistötiloille lähelle Tuomarilan koulua kuin uusia 300 metriä tietä reunaistutuksineen, muuttaa 4 bussilinjan reittejä ja sotkea tuhansien ihmisten liikkumista. Lasten pidentyneitä koulumatkoja ei perinteisesti tarvitse huomioida, vaikka tässä tapauksessa reitti onkin kohtuullisen turvalline.

Kartta: (c) OpenStreetMap

Lunta tupaan lokakuussa

Kuten pelkona oli, kaksi viivästystä ei riitä. Syysloman aikana tuli viesti, että valmistuminen siirtyy tammikuun loppuun. Tämä tarkoittaa, että muuttoa ei pystytä tekemään joululoman aikaan, jolloin se vähiten häiritsi koulun toimintaa vaan lukukauteen tulee keskeytys.

Tällä kertaa syyksi kerrotaan, että maaperä ei kestä nosturiautoja ilman vahvistusta. Tätä ei ilmeisesti älytty tarkistaa rakennustöiden alakessa tai edes siinä vaiheessa kun maata tutkittiin pilantumisten vuoksi.
Espoossa ei siis riitä, että saa poliitikot myötämieliseksi, pitää saada kaupugin organisaatio (tai keneltä se palveluja ostaakaan) toteuttamaan asiat kunnolla.

Ei meinaa jaksaa päättäjäkään. Lyhyeksi jäi ilo Viherin väistötilojen aikataulun kirimisestä. :( @puhuri @EspooEsbo @SannaLauslahti

— Tiina Elo (@TiinaElo) October 20, 2014

@puhuri @EspooEsbo @TiinaElo meillä taitaa kaikilla olla tässä sama kanta: aivan liian hitaasti ja myöhästymisiä emme ole hyväksyneet.

— Sanna Lauslahti (@SannaLauslahti) October 20, 2014

Viivästyminen sittenkin

Alkuperäinen arvio siitä, että pilaantuneen maan aiheuttama viivästys onnistuttaisiin kuromaan kiinni ei näytä pitävän. Tila- ja asuntojaoksessa 15.9. esitetyn selvityksen perusteella arvioitu valmistumisaika siirtyi lukukauden loppuun eli 19.12.2014 marraskuun lopusta.
Tämä varmasti aiheuttaa ylimääräistä työtä vielä kevätlukukauden alkuun häiriten opetusta. Näin se aika hyppää nopeasti alkuperäisestä ajankohdasta vuodesta 2013 vuoteen 2015.

Perustustyöt käynnissä

Paviljonkien perustustyöt ovat edenneet aikataulussaan. Ikävä yllätys oli maakerroksista löytynyt öljy, mutta todennäköisesti se ei aiheuta myöhästymistä vaan tilat ovat valmiit marraskuun lopussa.
Kesän siivous vaikuttaa paremmin tehdyltä ja tehokkaammalta kuin edellisenä kesänä. Ainankin vanhempainillassa ilma tuntui paremmalta kuin keväällä.
Toivotaan, että loppuvuosi sujuu hyvissä merkeissä.